Etusivu » Osakesijoittaminen – Näin ostat osakkeita vuonna 2024 » Osakkeet ja verotus – Kuinka myyntivoittojen ja osinkojen verotus toimii?

Osakkeet ja verotus – Kuinka myyntivoittojen ja osinkojen verotus toimii?

Sijoittamisessa verotusasiat ovat tärkeässä roolissa. Verotusasiat hyvin hoitamalla voi saada aikaan myös merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä.

Myyntivoittojen ja osinkojen verotus on lopulta hyvin yksinkertaista – ja tässä infopaketissa käymme näitä asioita kattavasti läpi!

Siirry haluamaasi kohtaan

Osakesijoittajan verotus vuonna 2021 – infopaketti

Osakesijoittamiseen kuten kaikkeen muuhunkin sijoittamiseen liittyy aina myös verotus. Osakkeista saatavat tuotot, osinkotulot ja myyntivoitot, ovat pääomatuloverotuksen alaisia. Vuonna 2021 pääomatuloja verotetaan 30% veroasteella 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 34%:n mukaan.

Osinkojen verotus

Osinkojen vetorusOsakesijoittajan tuotot koostuvat joko osingoista ja myyntivoitoista. Osingot ovat tuloa, jonka osakeyhtiö jakaa vuosittain tuloksestaan osakkeenomistajille. Osakeyhtiö voi myös päättää olla jakamatta osinkoa ja tästä päättää yhtiökokous vuosittain. Osakeyhtiö saattaa jättää osinkoa jakamatta mikäli sillä ei ole voitonjakokelpoisia varoja, se ei tee tilikaudelta voittoa tai jos sillä on tuottavampia investointikohteita kuin osingon jakaminen osakkeenomistajille.

Osinkotulot ovat pääomatuloveron alaisia eli niistä maksetaan 30% veroa ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34% veroa. Osinkojen verotukseen vaikuttaa onko osinkoa jakava osakeyhtiö pörssiin listattu, listaamaton tai ulkomainen osakeyhtiö.

 

Osinkojen verotus pörssiyhtiöstä

Vuonna 2021 pörssiin listatun osakeyhtiön jakama osinko on osittain verovapaa. Pörssiyhtiön osinkojen verovapaa osuus on 15% ja pääomatuloina verotettava osuus on 85%. Osinkotulojen veroaste on siis alle 30 000 euroa pääomatuloja vuodessa ansaitsevalla sijoittajalla 25,5% ja yli 30 000 euron pääomatuloja ansaitsevalla 28,9%.

 

Esimerkki (alle 30 000 euron pääomatulot):

Osinkotulot pörssiyhtiöstä     2 000 euroa
Veronalainen osuus (85%)      1 700 euroa
Vero (30%)                                    510 euroa

 

Esimerkki (yli 30 000 euron pääomatulot):

Osinkotulot pörssiyhtiöstä     2 000 euroa
Veronalainen osuus (85%)      1 700 euroa
Vero (34%)                                    578 euroa

 

Osinkojen verotus listaamattomasta yhtiöstä

Yksityishenkilön pörssiyhtiöstä saatujen osinkojen veronalainen osuus on 85 prosenttia, mutta listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoja verotetaan hieman kevyemmin. Listaamattoman osakeyhtiön osinkojen verotus määräytyy yhtiön nettovarallisuuden sekä osingon määrän mukaan ja sitä verotetaan joko ansio- tai pääomatulona. Aikaisemmin listaamattomien yhtiön osingot olivat osittain jopa kokonaan verovapaita.

Listaamattomasta osakeyhtiöstä pystyy jakamaan ulos kevyesti verotettuja osinkoja. Kevyesti verotettujen osinkojen määrä määräytyy osakkeen matemaattisen arvon mukaan. Listaamaton osakeyhtiö pystyy jakamaan enintään 8% osakkeen matemaattisen arvosta kevyesti verotettuja osinkoja, joista vain 25% on veronalaista pääomatuloa ja loput 75% verovapaata enintään 150 000 euroon saakka. 150 000 ylittävä osinko verotetaan 85%:sti pääomatuloina.

Mikäli listaamaton osakeyhtiö jakaa veroa enemmän kuin 8% sen matemaattisesta arvosta, verotetaan sitä 75 prosenttisesti ansiotuloina ja loppu 25% on verovapaata tuloa. Listaamattoman yhtiön matemaattinen arvo saadaan laskemalla tilinpäätöshetken nettovarallisuus jaettuna osakkeiden lukumäärällä.

 

Esimerkki:

Listaamattoman yhtiön tilinpäätöshetken nettovarallisuus on miljoona euroa. Yhtiöllä on sata osaketta, joten yhden osakkeen matemaattinen arvo on 10 000 euroa. Yhtiö voi jakaa kevyesti verotettuja osinkoja siis enintään 80 000 euroa (8% x miljoona euroa) ja yhtiö päättää jakaa sen verran osinkoja eli 800 euroa per osake.

Sijoittaja X omistaa 10 osaketta, joiden matemaattinen arvo on yhteensä 100 000 euroa. Sijoittaja saa osinkoa yhteensä 8 000 euroa, joista siis 25% on veronalaista pääomatuloa. Sijoittajan pääomatulot verovuodelta ovat alle 30 000 euroa, joten niitä verotetaan 30% mukaan.

Osinkotulot yhteensä               8 000 euroa
Veronalainen osuus (25%)      2 000 euroa
Vero (30%)                                    600 euroa

Kevyesti verotettujen osinkojen kokonaisveroaste jää matalaksi, ollen vain 7,5% (600€ / 8 000€ x 100). Pörssiyhtiöstä saaduista alle 30 000 euron osinkotuloista maksetaan kokonaisveroa yhteensä 25,5%, joten ero on hyvin merkittävä!

 

Osinkojen ennakonpidätys

Verottaja pidättää osinkotuloista ennakkopidätyksen. Ennakonpidätys tarkoittaa sitä, että verottaja perii heti tietyn osuuden verosta eikä vasta lopullisessa verotuksessa kuin vaikkapa vuokratuloista.

Verottaja on ohjeistanut, että ennakonpidätys täytyy tehdä silloin, kun osinko on nostettavissa. Ennakonpidätys ilmoitetaan ja maksetaan heti seuraavalla kausiveroilmoituksella sen hetken jälkeen, kun osinko on ollut nostettavissa. Osinkotuloja verotetaan aina siltä vuodelta, kun ne ovat nostettavissa ja ennakonpidätys suoritetaan aina vaikka osinkoa ei maksettaisikaan osingonsaajalle.

Pörssiyhtiön maksamasta osingosta maksetaan 25,5% suuruinen ennakonpidätys. Käytännössä asia menee siten, että pörssiosakkeen omistajan arvo-osuustilille tulee ennakonpidätyksen jälkeinen summa eli ennakonpidätys vähennetään osingosta automaattisesti. Tieto menee verottajalle automaattisesti, mutta summat on aina myös hyvä tarkistaa veroilmoituksesta.

Listaamattoman osakeyhtiön jakamasta osingosta peritään 7,5% suuruinen ennakonpidätys aina 150 000 euroon asti, jonka ylittävältä osalta peritään sitten 28% ennakonpidätys.

Syventävät tiedot osinkoverotuksesta ja ennakonpidätyksistä löytyy verottajan sivuilta.

 

Osinkotulot ulkomailta

Ulkomaisten osakeyhtiöiden jakamien osinkojen verotus noudattaa erilaista käytäntöä. Suomella on EU-maiden kanssa yhteinen verosopimus, jonka mukaan ulkomaisista osingoista peritään lähdevero ulkomailla ja se hyvitetään Suomen verotuksessa. Ulkomaisten osinkotulojen veroaste on sama kuin kotimaistenkin pörssiosakkeiden osinkojen eli 85% on veronalaista pääomatuloa ja loput 15% verovapaata tuloa.

EU:n ulkopuolelta tai verosopimuksettomien maiden osingot ovat kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa.

 

Osakeyhtiö osingonsaajana

  • Listatun pörssiyhtiön toisesta listatusta yhtiöstä saama osinko on verovapaata
  • Listaamattoman yhtiön listatusta yhtiöstä saama osinko on verovapaata jos listaamaton yhtiö omistaa listatusta yhtiöstä vähintään kymmenen prosenttia
  • Listaamattoman yhtiön listatusta yhtiöstä saama osinko on veronalaista tuloa, kun listaamaton yhtiö omistaa listatusta yhtiöstä alle 10 prosenttia
  • Listaamattoman yhtiön toisesta listaamattomasta yhtiöstä saama osinko on kokonaan verovapaata

krypto ja sijoitusaapinen

Lataa ilmainen kryptoaapinen

Opi kryptomaailman perusteet ja vältä aloittelijan virheet! Saat bonuksena sijoitusaapisen, jonka avulla opit perusasioita osake- ja rahastosijoittamisesta.

Luovutusvoittojen ja –tappioiden verotus

Luovutusvoittoa eli myyntivoittoa sekä tai luovutustappiota eli myyntitappiota syntyy osakkeiden myyntien yhteydessä.

 

Osakkeiden myyntivoiton verotus

Esimerkki:

Osakkeiden hankintahinta     10 000 euroa
Myyntihetken arvo                   15 000 euroa
Voitto                                           5 000 euroa
Vero (30%)                                  1 500 euroa

 

Pienten luovutusvoittojen verovapaus

Pienet enintään 1 000 euroa myynneistä saadut luovutusvoitot ovat verovapaita. Tässä voi helposti hämääntyä eli alle 1 000 euron myyntien voitot ovat verovapaita, ei alle 1 000 euron myyntivoitot. Esimerkiksi jos myyt osakkeita kolmella tuhannella eurolla ja saat niistä 950 euroa myyntivoittoa, maksat niistä luovutusvoittoveroa, koska myyntien yhteismäärä ylittää 1 000 euroa.

Edellytys on, että verovuoden aikana myytyjen arvopapereiden tai muun omaisuuden kokonaismäärä on alle 1 000 euroa. Esimerkiksi jos myyt osakkeita 1 000 eurolla, saat niiden voiton verovapaasti itsellesi. Jos kuitenkin myyt samana vuonna vaikkapa oman asuntosi, verovapaus poistuu, koska yhteenlaskettujen myyntien määrä ylittää 1 000 euroa.

 

Hankintameno-olettama

Verovelvollisen on mahdollista todellisen hankintahinnan sijaan käyttää hankintameno-olettamaa tietyin edellytyksin.

Hankintameno-olettama on alle 10 vuotta omistetun omaisuuden kohdalla 20% ja yli 10 vuotta omistetun omaisuuden kohdalla 40% omaisuuden myyntihinnasta.

Hankintameno-olettaman käyttö on perusteltua etenkin pitkään omistettujen selvästi voitollisten sijoitusten myyntien kohdalla.

 

FIFO-periaate

Arvopapereiden luovutusvoittojen laskennassa käytetään FIFO-periaatetta. Lyhenne tulee sanoista First In First Out ja tarkoittaa sitä, että ensimmäiseksi ostetut arvopaperit myydään ensimmäiseksi ja viimeiseksi hankitus viimeiseksi.

Eli jos omistat esimerkiksi 1 000 kappaletta Nokian osakkeita ja olet hankkinut ne kahdessa erässä, ensimmäiset 500 kappaletta kalliilla Nokian kultavuosina ja loput 500 kappaletta edullisesti alhaisella kurssilla. Jos päätät nyt myydä 500 kappaletta näistä osakkeista, niistä syntyy luovutustappiota, kun taas lopuista edullisesti ostetuista osakkeista syntyy luovutusvoittoa mikäli myyt ne kalliimmalla kuin olet ne ostanut.

Tämä asia kannattaa ottaa huomioon, koska arvo-osuustilillä järjestelmä ilmoittaa yleensä vain osakkeiden hankinnan keskihinnan, jonka mukaan myyntivoittoa siis ei lasketa ellei kaikkia osakkeita myydä kerralla.

 

Osakkeiden luovutustappio

Osakkeiden myynneistä saattaa joskus aiheutua myös myyntitappioita. Luovutustappiot pystytään kuitenkin hyödyntämään verotuksessa. Ensisijaisesti luovutustappiot voidaan vähentää luovutusvoitoista ja sen jälkeen vasta muista pääomatuloista.

Mikäli luovutustappioita on enemmän kuin luovutusvoittoja ja pääomatuloja, voidaan luovutustappiot vähentää seuraavan viiden vuoden aikana.

Luovutustappioiden osalta käytetään samaa periaatetta kuin verovapaissa luovutusvoitoissa. Eli enintään 1 000 euron myynneistä kalenterivuoden aikana kertyneitä luovutustappioita ei vahvisteta verotuksessa ollenkaan luovutustappioiksi.

Pörssisäätiön vero-oppaasta voit katsoa tarkemmat tiedot luovutusvoittojen ja –tappioiden verotukseen.

Sijoitusrahastojen tuottojen verotus

Osakkeisiin voi sijoittaa suoran osakesijoittamisen ohella myös sijoitusrahastojen kautta. Sijoitusrahastojen tuotto koostuu pääosin (tuotto-osuuksia jakavia rahastoja huomioimatta) myyntivoitoista, joten niihin sovelletaan samoja verotussääntöjä kuin osakkeiden luovutusvoittoihin ja –tappioihin.

Osakesijoittajan verovähennykset

Osakesijoittamisen tuotot ovat siis pääomatuloja ja pääomatuloista saa vähentää kaikki tulojen hankkimisesta ja säilyttämisestä syntyneet kulut sekä vähennyskelpoiset korkokulut.

 

Pääomatuloista verovähennyskelpoisia kuluja ovat:

  • Arvopapereiden hoidosta ja säilyttämisestä syntyneet kulut, 50 euron omavastuun ylittävältä osalta
    • Välityspalkkiot
    • Säilytyspalkkiot
  • Sijoittamiseen liittyvät jäsenmaksut, kurssit ja kirjallisuus
  • Aktiivisilla sijoittajilla työhuonevähennys
  • Tulonhankkimislainojen korot

Mikäli vähennettäviä kuluja on enemmän kuin pääomatuloja, syntyy pääomatulolajin alijäämä, josta saa alijäämähyvityksen. Alijäämähyvitys tehdään ansiotuloista ja se on 30% (pääomatuloveroaste) alijäämän määrästä. Alijäämähyvityksen maksimimäärä on 1 400 vuodessa.

Osakesijoittajan verovähennykset

Vuonna 2020 lanseerattiin osakesäästötili, joka on uusi verotehokas keino sijoittaa osakkeisiin pitkällä aikavälillä. Osakesäästötilin ideana on, että sijoittaja voi siirtää verotustaan vasta voittojen nostohetkeen.

Eli toisin kuin arvo-osuustilin kautta osakkeisiin sijoittava sijoittaja, osakesäästötiin kautta sijoittava ei joudu maksamaan osingoistaan ja luovutusvoitoistaan veroa ollenkaan. Vero maksetaan vasta sillä hetkellä, kun osakesäästötililtä nostetaan voittoja pois.

Yhteenveto osakkeiden verotuksesta

  • Osakesijoittamisen tuotot eli osingot ja luovutusvoitot ovat pääomatuloveron alaisia
  • Pääomatulojen vero on vuonna 2021 30% 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osuudelta 34%
  • Pörssiyhtiöistä saadut osingot ovat 15% verovapaata ja 85% veronalaista pääomatuloa
  • Listaamattoman osakeyhtiön osingot ovat kevyesti verotettuja, kun niitä jaetaan enintään 8% osakeyhtiön matemaattisesta arvosta. Kevyesti verotetut osingot ovat 75% verovapaita ja 25% veronalaisia pääomatuloja
  • Osinkotuloista peritään ennakonpidätys heti osingonmaksun yhteydessä
  • Osakesijoittamisen kulut ja luovutustappiot ovat verovähennyskelpoisia

Osakesijoittaja.fi suosittelee

5/5

Vastuuvapauslauseke: eTorossa voit sijoittaa myös CFD-, eli hinnanerotussopimuksiin (viputuotteet). Ne ovat monimutkaisia sijoitustuotteita, joissa on
aina riskinä pääoman menettäminen vipuvaikutuksen vuoksi. Noin {etoroCFDrisk}% piensijoittajista menettää rahaa hinnanerotussopimuksien kanssa. Sinun tulee arvioida,
ymmärräthän sijoitustuotteiden toimintalogiikan ja onko sinulla varaa menettää rahaa.

Usein kysytyt kysymykset

Osinko on osakeyhtiön osakkeenomistajille jakama osuus yhtiön voitosta, joka jaetaan vuosittain. Osakeyhtiö voi päättää myös olla jakamatta osinkoa.

Hankintahinta on se hinta, jolla osaketta on ostettu. Luovutushinta on hinta, jolla osakkeet myyntihetkellä myydään.

Osingoista peritään automaattisesti ennakonpidätys eli osinkojen veroja ei tarvitse erikseen maksaa tai ilmoittaa vaan ne siirtyvät automaattisesti verottajalle ja näkyvät veroilmoituksella. Luvut on kuitenkin tarkistettava, että ne on veroilmoituksessa oikein.

Luovutusvoittojen ja –tappioiden osalta tieto menee myös automaattisesti verottajalle ja niistä syntyneet verot huomioidaan kokonaisverotuksessa.