Etusivu » Osakesijoittaminen – Näin ostat osakkeita vuonna 2024 » Johdannaiset – Sijoittaminen ja kaupankäynti johdannaismarkkinoilla

Johdannaiset – Sijoittaminen ja kaupankäynti johdannaismarkkinoilla

Johdannainen (tai johdannaissopimus) on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten osakkeen, raaka-aineen tai valuutan arvoon (kohde-etuus). Julkista kauppaa johdannaisilla käydään samoin, kuin osakkeillakin, eli pörssissä. Aloittelevalle sijoittajalle niitä ei yleensä suositella.

>> Sijoita johdannaisiin Nordnetissä!

Sisällysluettelo

Johdannaiset tarjoavat riskienhallintaa tai nopeita tuottoja

Yleensä johdannaiset ovat sopiva sijoitusinstrumentti silloin, kun tavoitteena on pääoman suojaaminen markkinoiden heilahteluilta tai sen vapauttaminen uusiin sijoituskohteisiin. Yhteistä näille arvopapereille on se, että niillä osapuolet sopivat jostakin tulevaisuudessa toteutettavasta transaktiosta – toiveenaan tietenkin se, että kohde-etuuden markkina-arvo olisi muuttunut tähän päivämäärään mennessä itselle edullisella tavalla.

Warrantit

Warrantit ovat pankkiiriliikkeen tai investointipankin liikkeellelaskemia arvopaperistettuja johdannaisia, joilla käydään kauppaa osakkeiden tavoin eli pörssissä. Riskit warranteilla sijoittamisessa ovat tavallista osake- tai rahastosijoittamista korkeammat, sillä niillä on taipumus erääntyä täysin arvottomina.

Johdannaisille ominaisesti warrantin arvo on aina sidottu johonkin kohde-etuuteen, kuten osakkeen tai raaka-aineen hintaan. Jos tämän kurssin arvioi olevan noususuuntainen, voi sijoittaja hankkia ostowarrantin, kun taas osakekurssin laskua ennakoiva voi tienata myyntiwarrantilla.

Warranttien voimassaoloaika on rajattu ja niillä on ennalta määritelty eräpäivä. Ei olekaan epätavallista, että pankin valikoimasta löytää saman kohde-etuuteen perustuvia mutta eri keston omaavia warrantteja. Aikaväli voi vaihdella päivistä useisiin vuosiin.

Lunastushinta kertoo, millä tasolla kohde-etuuden kurssin on oltava eräpäivänä, jotta warrantin ostaneelle maksettaisiin tuottoa. Ostowarrantista tuottoa saa, jos sen osakekurssi on ylittänyt lunastushinnan, kun taas myyntiwarrantin tämä tekee arvottomaksi.

Tavallisesti yksi warrantti ei vastaa kokonaista osaketta, vaan se hinnoitellaan ennemminkin sen osana. Tällöin esimerkiksi viisi tai kymmenen warranttia voi vastata arvoltaan yhtä kohte-etuuden osaketta. Warranttien lukumäärää suhteessa kohde-etuuteen kutsutaan kertoimeksi.

Warranttien tuottomahdollisuudet ja toisaalta riskit ymmärtää helpoiten esimerkin avulla:

Osakeyhtiö X:n osakekurssi on 10 euroa, ostowarrantin hinta 1 euro ja sen lunastushinta 10 euroa. Yksinkertaisuuden nimissä oletetaan, että kerroin on 1. Warrantin hinta eräpäivänä lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:

Warrattien hinnan määräytyminen

A = Ostowarrantin arvo eräpäivänä
B = Osakkeen kurssi eräpäivänä
C = Warrantin lunastushinta
D = Kerroin

 

Eräpäivänä odottaa kaksi skenaariota:

Eräpäivänä Osakeyhtiö X:n kurssi on 12,5 euroaEräpäivänä Osakeyhtiö X:n kurssi on 7,5 euroa
Yhtiön osaketta ostaneelle tuottoa (12,5-10) 2,5 euroa, eli +25 prosenttiaYhtiön osaketta ostaneelle tappiota (10-7,5) 2,5 euroa, eli -25 prosenttia
Warrantin arvo määräytyy osakekurssin ja lunastushinnan erotuksen mukaan, eli arvo on (12,5-10) 2,5 euroa. Warrantin ostaja hankki aiemmin 1 eurolla, eli hän saa tuottoa nyt 1,5 euroa, eli +150 prosenttiaKoska osakekurssi alittaa ennalta asetetun lunastushinnan, eräytyy warrantti arvottomana. Tappio on siis warrantin 1 euron ostohinta, eli -100 prosenttia.

Esimerkistä voidaan havaita, että warranteista voi olla hyötyä moninkertaisten voittojen takomisessa silloin, kun todella tietää, mitä tekee. Koska sijoittamista lähdetään yleensä tekemään paljon suuremmilla summilla, kuin 1 eurolla, tulee mahdollinen 100 prosentin tappio pitää hyvin mielessä sijoitusta pohtiessa.

Turbowarrantit

Nimensä mukaisesti turbowarrantit noudattavat samaa toimintaperiaatetta, kuin warrantitkin, mutta tähtäävät nopeuteen. Tämän vuoksi niille onkin määrätty ennalta tietty raja-arvo eli knock-out-taso. Jos kohde-etuuden hinta saavuttaa rajan ennen turbowarrantin eräpäivää, erääntyy se ennenaikaisesti (eli knockaa).

Riski turbowarranteissa on vielä tavallisiakin warranteja korkeampi.

Optiot

Optio antaa ostajalleen oikeuden (muttei velvollisuutta) ostaa tai myydä kohde-etuus tiettyyn hintaan tiettynä tulevaisuuden hetkenä. Warranteista ne eroavat siinä määrin, että niiden yhteydessä todella vaihtuu myös kohde-etuuden omistajuus (pelkän rahan sijaan).

Ostaja maksaa myyjälle osto- tai myyntioptiostaan etukäteen hinnan, jota kutsutaan preemioksi. Mikäli optio toteutuu sen eräpäivänä ja omistajuus todella vaihtuu, on myyjällä velvollisuus täyttää ennalta määritetyt sopimusehdot ja toteuttaa toimeksianto myös tappiollisena.

Toisin kuin warrantit, toteutuvat optiokaupat yleensä kahden osapuolen välillä ns. OTC-tyyliin eli ”Over The Counter”-tavalla. Tämä tarkoittaa, että sopimuksen ehdoista sopivat ja kaupasta tietoisia ovat vain sen osapuolet – tietenkään valtion ja yritysten toimijoita lukuunottamatta. Warranteja taas voi yleensä tarkastella pörssissä kuka tahansa.

Käy kauppaa viputuotteilla Nordnetissä!

Muut yleisimmät johdannaiset

  • Termiinit
  • Futuurit
  • Swapit

Osakesijoittaja.fi suosittelee

5/5

Vastuuvapauslauseke: eTorossa voit sijoittaa myös CFD-, eli hinnanerotussopimuksiin (viputuotteet). Ne ovat monimutkaisia sijoitustuotteita, joissa on
aina riskinä pääoman menettäminen vipuvaikutuksen vuoksi. Noin {etoroCFDrisk}% piensijoittajista menettää rahaa hinnanerotussopimuksien kanssa. Sinun tulee arvioida,
ymmärräthän sijoitustuotteiden toimintalogiikan ja onko sinulla varaa menettää rahaa.