Etusivu » Lohkoketjuteknologia – Miten lohkoketju toimii?

Lohkoketjuteknologia – Miten lohkoketju toimii?

Lohkoketjuteknologia, englanniksi blockchain on yksi tällä hetkellä yksi suurimmista megatrendeistä maailmalla. Joidenkin lähteiden mukaan lohkoketju tulee mullistamaan maailmaamme lähivuosien aikana. 

Jos ensin oli PC-aikakausi, jota seurasi internetin aikakausi, ja tämän jälkeen mobiiliaikakausi, moni varmasti pohtii mikähän on seuraava mullistava teknologinen kehitysaskel – ja vastaus siihen tuntuukin olevan lohkoketjuteknologia.

Kryptovaluutat eivät ole reguloitu sijoitusinstrumentti EU:ssa tai UK:ssa. Sijoita omalla vastuulla.

Sisällysluettelo

Mikä on lohkoketju?

Lohkoketju selitettynä: Lohkoketju on verkkoon hajautettu tietokanta, eli sillä ei ole vain yhtä ylläpitäjää – esimerkiksi kun tiettyä verkkosivua pitää yllä yksi ”omistaja” tai taho, lohkoketjulla ei ole tätä yhtä yksittäistä ylläpitäjää.

Toisinsanottuna, lohkoketju on tietynlainen kirjanpitoalusta, tilikirja tai tietokanta, jossa on ketjussa olevia lohkoja, ja nämä lohkot sitten sisältävät aikaleiman ja listan transaktioista, joita lohkoketjussa on suoritettu. Usein nämä lohkoketjuun kirjattavat transaktiot voivat olla esimerkiksi fyysistä omaisuutta, rahaa, sopimuksia – lähes mitä vain digitaalisessa muodossa olevaa tietoa! Mitä tulee kryptovaluutoihin, lohkoketju on oleellinen osa niiden toimintaa – eli tämä ”lista” transaktioista voi myös olla lista kryptoilla suoritetuista maksuista ja saldosta.

Miten lohkoketju sitten eroaa tavanomaisesta tietokannasta? No, lohkoketjussa on tietynlaiset säännöt siitä, miten dataa voi syöttää tietokantaan, ja miten se liikkuu siellä. On hyvä tiedostaa, että lohkoketjuun voi vain lisätä dataa, ja uusi data ei voi olla ristiriidassa jo olemassa olevan datan kanssa, sekä itse data on lukittu omistajalle. Tämän lisäksi kuka vain voi pyytää transaktion lisäämistä lohkoketjuun, joka tarkoittaa sitä, että lohkoketju on hajautettu. Transaktioiden hyväksyminen kuitenkin vaatii vertaisverkkojärjestelmässä toimivien muiden henkilöiden hyväksynnän, josta lisää seuraavassa kappaleessa.

Etenkin tutustuessasi kryptovaluutoihin on hyvä ensin ymmärtää lohkoketjun toiminnan takana olevat periaatteet, jotta voit ymmärtää miten kryptot toimivat. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka usein lohkoketjun ja Bitcoinin ajatellaan olevan sama asia, näin ei kuitenkaan ole. Bitcoinin toiminnassa hyödynnetään lohkoketjuteknologiaa, kuten myös muiden kryptovaluuttojen käytössä, ja Bitcoin onkin vain yksi tunnetuimmista lohkoketjuteknologian hyödyntäjistä.

Miten lohkoketju toimii?

Lohkoketjussa on neljä päätoimintaa, jotka on hyvä hahmottaa ymmärtääkseen sen toimintatavan. Lohkoketju toimii siis hajautetussa vertaisverkossa, jossa jokainen tahoista on tasavertainen.

Hyvänä ja selkeänä lohkoketju esimerkkinä voisi olla Bitcoin lohkoketju. Keskeisimpänä toimijana koko lohkoketjuteknologiassa onkin itse lohkoketju, joka on niin sanottu juuri; se sisältää kaikki Bitcoin-verkossa (tai missä tahansa muussa) verkossa tapahtuneet tiedot siirroista. Lohkoketju muodostuu nimensä mukaisesti lohkoista, jotka ovat ketjussa siten että uuden lohkon otsikot sisältävät aina sitä edeltäneen lohkon otsikoiden tiivisteen. Otsikko sisältää aina ajan, sekä lohkon vaikeustason.

Yksi tärkeistä käsitteistä on myös louhiminen, englanniksi mining. Kuten mainittu, lohkoketjuun voi vain lisätä dataa, jonka vuoksi lohkoketju tuokin lisäturvallisuutta sen käyttäjilleen. Tämän taustalla on louhinta, sillä louhimisen pääperiaatteena on tehdä lohkojen luomisesta ketjuun niin kallis ja kannattamaton prosessi, ettei siirtohistoriaa voi muokata. Louhinnan myötä syntyy aina uusi lohko, johon lasketaan uutta tietoa ja tiivisteitä, kunnes löytyy vaikeustason mukainen tiiviste. Jotta lohko voidaan hyväksyä, sen täytyy täyttää aina vaikeustasovaatimus ja muut säännöt.

Mitä sitten ovat nämä muut säännöt? No, niillä usein tarkoitetaan ennalta määriteltyä konsensusalgoritmia. Lohkoketjuilla on omat konsensusalgoritminsa, Bitcoinilla ja myös monella muulla on käytössä Proof-of-work. Konsensusalgoritmi on tietynlainen matemaattinen palapeli, jossa käyttäjä kenen tietokone ensimmäisenä ratkaisee tämän matemaattisen pulman, saa lisätä uuden lohkon ketjuun.
Entä lohkoketjun ylläpito? Kuten aiemmin artikkelissa mainittiinkin, lohkoketju on hajautettu ja kuka vain voi lisätä dataa siihen.

Lohkoketjuun tallennettua informaatiota levitetään käytännössä eri palvelimiin, eli nodeille, ja he ovatkin vastuussa lohkoketjun ylläpidosta sekä datan prosessoinnista. Esimerkiksi Bitcoinin lohkoketju on avoin lohkoketju, joten kuka tahansa voi halutessaan perustaa oman noden ja ryhtyä lohkoketjun ylläpitäjäksi. Lohkoketjun avoimuuden vuoksi Bitcoinin lohkoketjua voidaan myös kopioida ja muunnella – näin ovat tehneet useat kryptovaluutat.

Miksi lohkoketju on hyvä asia?

Lohkoketjun suurimmat hyödyt ovat ehdottomasti sen mahdollistama turvallisuus, luottamus ja palveluiden / tiedonsiirron tehostus. Lohkoketjun käyttö mahdollistaa sen, että päästään eroon välikäsistä ja puolueettomista varmistajista. Esimerkiksi käyttäessäsi pankin palveluita, joudut toisinaan odottamaan usean päivän ennen kuin raha siirtyy oikealle omistajalleen – lohkoketjun ansiosta raha voidaan siirtää hetkessä, suoraan maksajalta maksun saajalle.

Yksi lohkoketjun turvallisuutta lisäävistä tekijöistä on myös se, että siihen tallennettua tietoa on jälkikäteen lähes mahdotonta muuttaa. Jokaisen lohkon sisällöstä lasketaan tiivistefunktiolla tiiviste, ja koska edellisen lohkon tiiviste on aina seuraavan lohkon sisällä, näkyy yhdenkin tiivisteen muutosyritys kaikissa lohkoissa, ja täten siitä jäisikin helposti kiinni. Täten tietoturva on huomattavasti parempi.

Lohkoketjun synty

Lohkoketju historia ulottuu niinkin pitkälle kuin vuoteen 1982, kun David Chaum kehitteli lohkoketjun tyylistä protokollaa, joka perustui kryptografiaan. Siitä seuraavia lohkoketjun kaltaisia järjestelmiä kehittelivät Stuart Haber sekä Scott Stornettq vuonna 1991, kun heillä oli tavoitteenaan keksiä järjestelmä, jossa dokumentteja koskevia leimoja ei voitaisi väärinkäyttää. He kehittivätkin järjestelmän, jonka ansiosta useita dokumenttien sertifikaatteja kyettiin liittämään yhteen lohkoon – hyödyntämällä kryptografiaa. Vuonna 2004 kehittäjien patentti vanhentui, ja näin kehitelmä jäi puolitiehen.

Vuonna 2004 kryptograafikko aktivisti Hal Finney esitteli julkisuuteen järjestelmän nimeltä RPoW, Reusable Proof Of Work. Tämä järjestelmä usein koetaan itse kryptovaluutoihin liittyvän lohkoketjuteknologian ajan ensimmäisenä prototyyppinä. Vuonna 2008 lohkoketjutoiminta pääsi kuitenkin vihdoin kunnolla vauhtiin, kun teknologiaa hyödyntävät kryptovaluutat alkoivat trendaamaan. Trendin liikkeelle laittoi tällöin Satoshi Nakamoto nimimerkillä toiminut tuntematon henkilö tai yhdistys, joka perusti Bitcoinin. Bitcoin oli ensimmäinen vertaisverkkoon perustuva maksujärjestelmä. Bitcoin käytännössä loi perustan kryptovaluutoille ja tämä olikin ensimmäinen suuri kehitysaskel kryptojen maailmassa.

Vuonna 2013 Ethereumin perustaja ja Bitcoin Magazinen toiminnassa mukana ollut Vitalik Buterin taas kyllästyi lohkoketjun ohjelmoinnin rajallisuuteen, ja alkoi suunnitella lohkoketjuteknolgiaan uusia ominaisuuksia– eli älysopimuksia (decentralized applications eli dApps). Tämä edistysaskel mahdollisti lohkoketjuteknologian käytön laajemmin, ja lohkoketjusta tuli ennemmin tietojenkäsittelyalusta kuin vain maksujärjestelmissä hyödynnettävä ominaisuus.

Lohkoketjun mahdollisuudet

Vaikka usein lohkoketju yhdistetään kryptovaluuttoihin, sitä on mahdollista hyödyntää myös muilla sektoreilla ja sen suosio on jatkuvassa kasvussa. Lohkoketju mahdollistaa esimerkiksi tällä hetkellä digitaalisen asuntokaupankäynnin, jossa kaupat voidaan hoitaa ilman pankissa käyntiä. Jotkut jopa uskovat, että välillinen demokratia on korruptoitunutta, ja että lohkoketjuteknologia voisikin mahdollistaa suoran demokratian – eli siis lohkoketju voisi olla tulevaisuudessa käytössä jopa äänestämisessä!

Tämän lisäksi lohkoketjua voitaisiin hyödyntää viranomaisraportoinnissa. Lohkoketjuteknologiaa käytetään jopa joidenkin yliopistoiden todistuksen säilömisessä ja jaossa! Kaiken tämän mahdollistaa edellä oleva tiedon muokkaamisen hankaluus – esimerkiksi annettujen äänien määrää voisi olla hankalaa käpälöidä, koska lohkoketjuihin tallenettua tietoa ei voi muuttaa.

Kuitenkin pankki- ja rahoitusala on varmaankin suurin, mihin lohkoketjuteknologia voisi tulla vaikuttamaan. Nykypäivän pankkien toiminta koetaan usein hyvin hitaana, vaikeana ja ajoittain myös kalliina – ja lohkoketju voisikin auttaa tässä. Esimerkiksi lohkoketjuteknologian ansiosta transaktioita voidaan suorittaa sekunneissa mihin tahansa maailmaan, toisinkuin perinteisten pankkien kautta maksuissa saattaa usein kestää päiviä. Samoin esimerkiksi suomalainen Aave-kryptovaluutta mahdollistaa hajautetut lainauspalvelut muiden ohjelmointipohjaisten lohkoketjujen kanssa.

Tiivistettynä lohkoketjuun voidaan tallentaa lähes kaikkea digitaalisessa muodossa olevaa tietoa, joten tämän vuoksi mahdollisuudet ovat valtavat!

Sijoittaminen lohkoketjuteknologiaan

Voit sijoittaa lohkoketjutoimintaan monilla eri tavoilla, riippuen sijoitusstrategiastasi ja omista preferensseistäsi. Useat yhdistävät lohkoketjuteknologian vain kryptovaluuttoihin, mutta näin ei kuitenkaan ole – mikäli haluat sijoittaa lohkoketjuteknologiaan, voit sijoittaa myös esimerkiksi rahastoihin, ja koska lohkoketjuteknologia kehittyy koko ajan ja saa enemmän jalansijaa, on markkinoille tulossa jatkuvasti uusia lohkoketjuteknologiaan keskittyviä sijoituskohteita.

Vaikka lohkoketjuteknologia onkin tällä hetkellä trendaava ilmiö, on hyvä muistaa pohtia tarkasti onko valitsemasi kohde sinulle oikea, ja uskotko sen tulevaisuuteen pitkällä tähtäimell? Eli lohkoketjuteknologiaa ja sijoituskohteita kannattaa pohtia melko samalla tavalla kuin osakepoimintaa; tee omatoimista tutkimustyötä ja valitse kohteita, joihin uskot ja joissa näet potentiaalia.

Lohkoketju ja kryptovaluutat

Ehkä tunnetuin lohkoketjuihin yhdistettävä sijoituselementti ovat kryptovaluutat, ja näistä tunnetuin Bitcoin, mutta lohkoketjuteknologiaa hyödyntäviä kryptovaluuttoja on todella paljon markkinoilla ja sijoittajalla paljon valinnanvaraa. Mikäli olet kiinnostunut enemmän älysopimuksiin keskittyvistä kryptovaluutoista, kannattaa tutustua esimerkiksi Ethereumiin, Aaveeseen, Cardanoon tai Chainlinkiin. Osa jopa uskoo, että kryptovaluutat voisivat tulla korvaamaan tulevaisuudessa perinteiset Fiat-valuutat. Esimerkiksi El Salvador ilmoittikin kesäkuussa 2021, että he tulevat käyttämään Bitcoinia yhtenä maan virallisista valuutoista ja syksyn aikana Bitcoinin suosio kyseisessä maassa on kasvanut valtavasti. On nähty videomateriaalia kun valtava määrä ihmisiä jonottaa Bitcoin-automaatille. 

Lohkoketjuteknologia ETF

Mikäli olet kiinnostunut ETF:istä, tai koet että kryptovaluutat eivät välttämättä ole sinulle oikea sijoituskohde, kannattaa tutustua esimerkiksi Nordnetin tarjoamaan Invesco Elwood Global Blockchain UCITS ETF:ään. Kyseinen ETF on ollut markkinoilla vuodesta 2019 lähtien, ja se on hajauttanut sijoituksia ympäri maailmaa, kuten esimerkiksi Amerikkaan ja Japaniin.

Lohkoketju ja NTF

Lohkoketjuun voit myös sijoittaa ostamalla NFT:tä, (Eng. Non-Fungible Token) NFT:lle ei ole suoraa suomennosta, mutta hyvä suomennos tälle voisi olla ”uniikki token”, joka toimii Ethereumin pohjalta. NFT onkin yksi vuoden 2021 uusista trendeistä, ja ne ovat älysopimuksia, jotka toimivat digitaalisina aitoustodistuksina tietyille digitaalisille tiedostoille. Kuka tahansa voi luoda mistä tahansa itse tekemästään tiedostosta NFT:n ja myydä sen jossain internetin kauppapaikalla – täten myös voit siis saada rahaa myymällä omaa ”kryptotaidettasi”.

NFT-teoksia ovat tehneet niin jalkapalloseurat, julkkikset ja kuuluisat taiteilijat. Samalla myös julkkikset ovat kertoneet NFT-omistuksistaan ja mm. artisti Snoop Dogg kertoi omistavansa noin 17 miljoonan arvoisen NFT-salkun. 

Lohkoketjuteknologia yritykset

Jos suosit perinteistä osakesijoittamista, voit myös sijoittaa lohkoketjuteknologiaan keskittyviin yrityksiin! Toki kannattaa tutustua yrityksen toimintaan ennen sijoittamista – osalla ei lohkoketju ole päätoimintana, vaan yhtiö saattaa hyödyntää sitä tietyissä toimenpiteissä. Hyviä esimerkkejä lohkoketjuteknologiaa käyttävistä yrityksistä voivat olla NVIDIA, GME Group, Mastercard, Docusign sekä Amazon. Kuten varmasti edellisistä esimerkeistä huomaat, markkinoilla on jo huiman paljon yrityksiä ja kaikki näistä eivät toimi rahoitusalalla – lohkoketjua voi hyödyntää myös muilla aloilla.

Pikaopas: Sijoita kryptovaluuttoihin!

Kryptovaluuttojen ostaminen ja säilöminen tapahtuu helposti ja turvallisesti eToron kaupankäyntialustalla. Saatavillasi on laaja valikoima eri kryptovaluuttoja (mm. Bitcoin, Ripple, Ethereum, Neo, Litecoin…). Kryptovaluuttojen lisäksi voit eToron kautta sijoittaa hyödykkeisiin, indekseihin sekä ETF:iä. Alla näet miten oman eToro-tilin avaaminen tapahtuu muutamassa minuutissa.

 

Vaihe 1. Luo oma tilisi eToroon

Siirry eToron omille sivuille ja klikkaa sivun keskeltä löytyvää Liity heti-painiketta. Tämän jälkeen eToro pyytää sinua luomaan uuden käyttäjätunnuksen ja salasanan. Voit halutessasi myös kirjautua Facebook- tai Google-tilisi avulla. Kirjautumisen jälkeen  ohjaudut automaattisesti eToron kaupankäyntialustalle, jossa voit kokeilla Demo-tilin avulla, miten alusta käytännössä toimii. Leikkirahalla voit testata miten kryptovaluuttojen ostaminen tapahtuu alusta loppuun.

Vastuunvapaus: Noin 67% piensijoittajista menettää rahaa CFD-sopimuksissa. Sinun tulee harkita, voitko ottaa rahojen menettämisen riskiä.
Kryptovaluutat ovat volatiili instrumentti, jota ei ole reguloitu EU:n toimesta. Sijoita omalla riskilläsi.

Vaihe 2. Vahvista tilisi ja lisää rahaa

Kun haluat tehdä  oikean kryptovaluuttaoston, sinun tulee vahvistaa tilisi ja viedä rekisteröinti loppuun. Viereisen videon avulla näet helposti miten tilin vahvistus tapahtuu. 

Vahvistuksen jälkeen voit tallettaa tilillesi rahaa klikkaamalla vasemmasta valikosta löytyvää Talletus-painiketta. Talletuksen voit tehdä luottokortilla, pankkisiirtona, PayPalin kautta tai pikasiirtona. Minimitalletus eToro alustalle on 50 dollaria eli n. 42 euroa.

Katso video

Vaihe 3. Osta kryptovaluuttaa ja säilö turvallisesti eToro Walletissa!

Tilin vahvistamisen ja rahansiirron jälkeen etsi haluamaasi kryptovaluuttaa (esim. Bitcoinia) yläreunasta löytyvän haun avulla. Tämän jälkeen klikkaa haluamasi kryptovaluutan kohdalla Käy kauppaa -painiketta ja eteesi avautuu ostolomake (ks. viereltä).

Ostolomakkeeseen voit asettaa haluamasi kauppasumman, jolla haluat kyseistä kryptovaluuttaa ostaa. Lopuksi klikkaa Avaa kauppa -painiketta ja olet tehnyt ensimmäisen kryptovaluuttaostosi!

eToro Walletin eli eToron kryptovaluuttalompakon saat käyttöösi lataamalla älypuhelimellesi sovelluskaupasta (Android tai iOS) eToro Wallet sovelluksen. Pääset kirjautumaan sovellukseen aiemmin luomillasi käyttäjätunnuksilla. 

Vastuunvapaus: Kryptovaluutat ovat volatiili instrumentti, jota ei ole reguloitu EU:n toimesta. Sijoita omalla riskilläsi.

osta bitcoin etoro

Kryptovaluutat ovat volatiili instrumentti, jonka arvonheilahtelut voivat olla lyhyillä aikaväleillä suuria, eivätkä ne siksi sovi kaikille
sijoittajille. Suora kryptovaluuttasijoittaminen ei ole reguloitua EU:n arvopaperiviranomaisten toimesta. Kryptovaluutoissa on aina riski pääoman menettämiseen.

Vastuuvapauslauseke: eTorossa voit sijoittaa myös CFD-, eli hinnanerotussopimuksiin (viputuotteet). Ne ovat monimutkaisia sijoitustuotteita, joissa on
aina riskinä pääoman menettäminen vipuvaikutuksen vuoksi. Noin 67% piensijoittajista menettää rahaa hinnanerotussopimuksien kanssa. Sinun tulee arvioida,
ymmärräthän sijoitustuotteiden toimintalogiikan ja onko sinulla varaa menettää rahaa.

Lohkoketjuteknologia tulevaisuus

Lohkoketjuteknologian tulevaisuus näyttää tällä hetkellä oikein valoisalta – moni uskoo, että lohkoketjuteknologia tulee pian olemaan kaikkialla. Lohkoketjua tullaan varmasti käyttämään tulevaisuudessa jokapäiväisessä elämässämme. Se auttaa omistusoikeuden vaihtoja, eli esimerkiksi asuntokauppojen tekoa. Toisaalta lohkoketju teknologia nähdään uhkana. Koska se etenkin voisi muuttaa totuttua pankkimaailmaa radikaalisti, tämän vuoksi sen käyttöönottoa yritetään jatkuvasti rajoittaa – esimerkiksi muutamia kryptovaluuttoja on jo haastettu oikeuteen.

Myös suuret yritykset kokevat lohkoketjuteknologian uhkana. Nykypäivänä kaikki data on suurien teknologiajättien hallussa, ja näiden yritysten tulonvirta perustuukin hyvin suuresti datan keräykseen. Entä jos tämä samainen data olisikin sinun yksityisessä käytössäsi, ja voisit myydä sitä rahaa vastaan? Kuulostaa hyvin uhkaavalta esimerkiksi Facebookille tai Googlelle, mutta se olisi mahdollista lohkoketjuteknologian avulla.

Lohkoketjun riskit ja sudenkuopat

Koska lohkoketjuteknologia on vielä hyvin uusi malli, emme varmasti ole vielä tietoisia kaikista sen käyttöä koskevista riskeistä. Vaikka väitetään, että lohkoketju voisi tuoda moneen ongelmaan ratkaisun, ei lohkoketjutoimintakaan ole täysin ongelmatonta, ainakaan vielä.

Tällä hetkellä yksi suurimmista riskeistä on esimerkiksi lohkoketjun luotettavuudessa, sillä vaikka toiminta itsessään on teknologisesti luotettavaa, se perustuu anonyymiyteen, joten emme voi aina tietää ketkä ovat toiminnan taustalla. Avoin lohkoketju kyllä kertoo jokaisen osoitteen saldon ja tallentuneet rahasiirrot, mutta tilien omistajat pysyvät anonyymeinä. Moni voi kokea tämän epämukavaksi.

Tämän lisäksi, lohkoketjun tarkoitushan on olla puolueeton ja hajautettu alusta, eli mikäli käyttäjien verkko ei ole tarpeeksi laaja, ei lohkoketjuteknologian hyödyntämisestä ole hyötyä.

Viime aikoina lohkoketjuteknologian tuomat vaikutteet ympäristölle on otettu puheeksi entistä enemmän. Tässä taustalla on se, että lohkoketjun uusien lohkojen louhiminen kuluttaa sähköä valtavasti. Kun sitten tietokoneet, eli louhijat yrittävät prosessoida näitä kooltaan suuria tiedostoja, vie se huomattavan paljon energiaa.

Toki tällä hetkellä on jo olemassa ympäristöystävällisempiä, ”vihreitä” lohkoketjuja, jotka mahdollistavat vähäisemmän energiankulutuksen konsensusalgoritmiensa ansiosta ja tulevaisuudessa näiden määrä varmasti kasvaa.

etoro
5/5

Osta Bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja eTorossa!

Kryptovaluutat ovat volatiili instrumentti, jonka arvonheilahtelut voivat olla lyhyillä aikaväleillä suuria, eivätkä ne siksi sovi kaikille
sijoittajille. Suora kryptovaluuttasijoittaminen ei ole reguloitua EU:n arvopaperiviranomaisten toimesta. Kryptovaluutoissa on aina riski pääoman menettämiseen.

Vastuuvapauslauseke: eTorossa voit sijoittaa myös CFD-, eli hinnanerotussopimuksiin (viputuotteet). Ne ovat monimutkaisia sijoitustuotteita, joissa on
aina riskinä pääoman menettäminen vipuvaikutuksen vuoksi. Noin 67% piensijoittajista menettää rahaa hinnanerotussopimuksien kanssa. Sinun tulee arvioida,
ymmärräthän sijoitustuotteiden toimintalogiikan ja onko sinulla varaa menettää rahaa.

Usein kysytyt kysymykset

Lohkoketju on hajautettu tietokanta, jonka avulla tietoa voidaan tallentaa verkkoon ilman että sitä voi yksi toimija hallita tai enää jälkikäteen muuttaa.

Kaikki lohkoketjussa varmennetut siirrot tallennetaan verkkoon. Hajautetun alustan varmentajina toimivat anonyymit toimijat, ja lukemattomat tietokoneet verkossa. Täten myöskään tietoja siirroista on hankala muuttaa.

Lohkoketjun avulla voidaan päästä eroon ”turhista” välikäsistä, ja puolueettomista varmistajista, joka lisää luottamusta.

Lohkoketju toimintaan voi sijoittaa monella eri tavalla – voit valita kryptovaluutat, ETF:t, NFT:t tai lohkoketjuteknologiaan kehittyvät yritykset!

etoro

Osta osakkeita ja kryptovaluuttoja eTorossa!

Vastuuvapaus: Sijoittaessa voit menettää rahaa. Tee sijoituspäätökset omalla vastuulla.