Etusivu » Consti Oyj puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2020

Consti Oyj puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2020

Consti Oyj puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2020

CONSTI OYJ PUOLIVUOSIKATSAUS 24.7.2020, KLO 8.30

Consti Oyj puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2020

KANNATTAVUUS JA RAHAVIRTA PARANIVAT

4–6/2020 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 4–6/2019):
– Liikevaihto 69,3 (81,2) milj. euroa; muutos -14,7 %
– Käyttökate 3,2 (1,0) milj. euroa ja käyttökateprosentti 4,6 % (1,3 %)
– Liikevoitto 2,4 (0,1) milj. euroa ja liikevoittoprosentti 3,4% (0,1 %)
– Tilauskanta 211,8 (226,8) milj. euroa, muutos -6,6 %
– Vapaa kassavirta 8,1 (2,7) milj. euroa
– Osakekohtainen tulos 0,21 (-0,04) euroa

1–6/2020 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 1–6/2019):
– Liikevaihto 128,3 (154,7) milj. euroa; muutos -17,0 %
– Käyttökate 4,5 (1,5) milj. euroa ja käyttökateprosentti 3,5 % (1,0 %)
– Liiketulos 2,8 (-0,3) milj. euroa ja liiketulosprosentti 2,2 % (-0,2 %)
– Vapaa kassavirta 10,1 (-0,7) milj. euroa
– Osakekohtainen tulos 0,22 (-0,11) euroa
Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2020:
Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2020 liiketulos paranee vuoteen 2019 verrattuna.

AVAINLUVUT (1 000€)4-6/
2020
4-6/
2019
Muutos %1-6/
2020
1-6/
2019
Muutos %1-12/
2019
Liikevaihto69 30681 225-14,7 %128 346154 705-17,0 %314 801
Käyttökate3 1811 030208,9 %4 4621 515194,4 %8 137
Käyttökateprosentti, %4,6 %1,3 %3,5 %1,0 %2,6 %
Liikevoitto/-tappio2 3681201877,1 %2 830-2784 632
Liikevoitto/-tappio prosentti, %3,4 %0,1 %2,2 %-0,2 %1,5 %
Katsauskauden tulos1 711-2051 839-6912 676
Tilauskanta211 838226 765-6,6 %185 820
Vapaa kassavirta8 1072 748195,0 %10 093-7283 977
Kassavirtasuhde, %254,8 %266,9 %226,2 %n/a48,9 %
Korollinen nettovelka11 27222 007-48,8 %18 880
Velkaantumisaste, %37,9 %85,2 %64,4 %
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI %13,7 %-7,5 %8,9 %
Henkilöstö kauden lopussa9991 097-8,9 %990
Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€)0,21-0,040,22-0,110,30

Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti

”Vuoden 2020 toisen neljänneksen liikevaihtomme oli 69,3 (81,2) miljoonaa euroa. Huhti-kesäkuun liikevaihtomme supistui odotetusti 14,7 prosenttia vertailukauteen nähden.

Toisen vuosineljänneksen liiketuloksemme oli 2,4 (0,1) miljoonaa euroa eli 3,4 (0,1) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuus kehittyi pääosin odotustemme mukaisesti huhti-kesäkuussa. Suhteellinen kannattavuutemme jatkoi paranemistaan. Kaikki toimialat tekivät voitollisen tuloksen katsauskaudella. Parantuneen kannattavuuden sekä vapautuneen käyttöpääoman ansiosta myös katsauskauden rahavirtamme parani merkittävästi edellisvuoteen nähden.

Vuoden toisella neljänneksellä panostimme uusien korjaushankkeiden aktiiviseen tarjous- ja neuvottelutoimintaan. Saimme huhti-kesäkuun aikana uusia tilauksia 66,8 (57,4) miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 16,3 prosentin kasvua vertailukauteen nähden. Katsauskauden lopun tilauskantamme oli 211,8 miljoonaa euroa. Näin ollen toisen vuosineljänneksen lopun tilauskantamme jäi 6,6 prosenttia vertailukautta matalammaksi, mutta kasvoi 14,0 prosenttia edellisen tilikauden lopun tilauskantaan verrattuna.

Koronaviruspandemian (COVID-19) puhkeaminen ja sen hillitsemiseksi tehdyt toimenpiteet kasvattivat liiketoimintaympäristömme epävarmuutta toisella vuosineljänneksellä, mutta kokonaisuutena koronakriisin vaikutus katsauskauden toimintaamme ja taloudelliseen kehitykseemme jäi kuitenkin rajalliseksi. Onnistuimme pitämään työmaamme käynnissä kaikilla toiminta-alueillamme. Katsauskauden aikana keskityimme suojelemaan henkilöstömme, asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme terveyttä sekä varmistamaan työmaidemme etenemisen ja asiakkaidemme projektien häiriöttömän toteutuksen.

Epidemiatilanne Suomessa eteni suotuisaan suuntaan katsauskauden loppua kohden, ja poikkeusolot päättyivät kesäkuun puolivälissä. Korjausrakentamisen lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin luo edelleen epävarmuutta joidenkin neuvotteluvaiheessa olevien hankkeiden mahdollinen siirtyminen eteenpäin sekä päätöksenteon mahdollinen lykkääntyminen. Pidemmällä aikavälillä korjausrakentamisen kysyntänäkymiin vaikuttaa koronakriisin kehittyminen sekä yleisen taloustilanteen toipumisen vauhti.

Toistamme ohjeistuksemme konsernin näkymistä vuodelle 2020. Suorituskykyämme tukevat edellisvuonna toteuttamamme organisaatiouudistus ja käänneohjelma, liiketoimintamme kustannusten joustavuus volyymimuutoksiin nähden sekä tilauskantamme parantunut laatu.”

Toimintaympäristö

Koronaviruspandemia (COVID-19)

Koronaviruspandemian (COVID-19) puhkeamisella ja sen hillitsemiseksi tehtävillä toimenpiteillä on vaikutusta Suomen rakentamisen markkinoihin, mutta kriisin seurausten odotetaan näkyvän viiveellä. Eurooppalainen rakennusalan markkinatutkimuslaitos Euroconstruct arvioi kesäkuun 2020 raportissaan koronakriisin vaikuttavan negatiivisesti erityisesti uudisrakentamiseen. Korjausrakentamiseen vaikutuksen odotetaan olevan merkittävästi pienempi. Ennusteessaan Euroconstruct arvioi uudisrakentamisen supistuvan vuonna 2020 noin 5,6 prosenttia, kun taas korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan 0,4 prosenttia edellisvuodesta.

Rakennusteollisuus ry (RT) arvioi toukokuun 2020 suhdannekatsauksessaan koronakriisin tuplaavan rakentamisen hidastumisen. RT:n mukaan koronakriisin seuraukset näkyvät viiveellä ja rakennusteollisuuden tilanne heikkenee vasta kesän jälkeen. Toukokuun 2020 ennusteessaan RT arvioi rakentamisen supistuvan 5,0 prosenttia vuonna 2020. RT:n arvio rakentamisen kehityksestä vuonna 2020 jakautuu siten, että asuntojen uudisrakentamisen ennustetaan supistuvan 20,0 prosenttia ja toimitilojen uudisrakentamisen 5,0 prosenttia kun taas korjausrakentamisen ennustetaan kasvavan 0,5 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen 3,0 prosenttia edellisvuodesta.

Lyhyen aikavälin kysyntänäkymät ovat epävarmat erityisesti taloyhtiöiden korjausmarkkinassa. Taloyhtiökorjausten kasvuajurit ovat ennallaan, mutta joidenkin taloyhtiöiden päätöksenteko on koronakriisin seurauksena lykkääntynyt. Toukokuussa 2020 voimaan astuneen väliaikaisen lain mukaan asunto-osakeyhtiöt voivat pitää 30.9.2019-31.3.2020 päättyneen tilikauden jälkeen pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen syyskuun 2020 loppuun mennessä.

Korjausrakentamisen markkina yleisesti

Korjausrakentaminen on tarvelähtöistä, ja sen tasaista kasvua ylläpitävät rakennuskannan ikä ja maailmanlaajuiset megatrendit. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa korjausrakentamiseen ja kiinteistöteknisiin palveluihin selkeästi vähemmän kuin uudisrakentamiseen.

Ammattimaisen korjausrakentamisen määrä on kasvanut Suomessa viimeiset 20 vuotta lähes yhtäjaksoisesti ja ylittänyt parhaimmillaan uudisrakentamisen arvon. Vuonna 2019 korjausrakentamisen osuuden kaikesta talonrakentamisesta arvioidaan olleen noin 47 prosenttia. Sekä korjausrakentaminen että uudisrakentaminen ovat viime vuosina keskittyneet suuriin kaupunkeihin. Talouskasvun heikentyessä uudisrakentamisen odotetaan keskittyvän entistä voimakkaammin kasvukeskuksiin.

Ammattimaisen korjausrakentamisen arvo vuonna 2019 oli noin 13,8 miljardia euroa, josta asuinrakennusten osuus oli noin 8,3 miljardia. Valtaosa korjauksista kohdistui kerros- ja rivitaloihin. Korjaustarvetta kasvattaa Suomen rakennuskannan ikä. Asuinrakentaminen oli Suomessa kiivaimmillaan 1970-luvulla, ja tuon ajan rakennusten talotekniikka, julkisivut ja rakenteet vaativat nyt perusteellisia korjauksia.

Korjausrakentamisen tarvetta ylläpitää 1970-luvun suuren asuinrakennuskannan lisäksi liike- ja toimistorakentamisen korjaustarpeiden kasvu. Liike- ja toimistorakentaminen oli Suomessa erityisen vilkasta 1980-luvulla. Myös 1990- ja 2000-luvun alkuvuosina liike- ja toimistorakentaminen oli suhteellisesti vilkkaampaa kuin asuinrakentaminen, eivätkä esimerkiksi liike- ja palvelukiinteistöt välttämättä vastaa tämän ajan tarpeita.

Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät myös monet megatrendeiksi luokitellut ilmiöt kuten väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta erityisesti peruskorjauksilla ja älykkäällä talotekniikalla. Direktiivin mukaan EU:n jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Osa säädöksistä koskee jo vuotta 2020. Talotekniikan kuten ilmanvaihdon ja erilaisten turvallisuusjärjestelmien merkitys kasvaa myös asumismukavuutta lisäävänä tekijänä.

Kaupungistumisen myötä sekä uudis- että korjausrakentaminen keskittyvät yhä enemmän suuriin kaupunkeihin, sillä muuttotappiopaikkakunnilla rakennusten peruskorjaus ei aina ole taloudellisesti kannattavaa. Kaupungistuminen lisää myös täydennysrakentamista sekä kasvukeskusten keskusta-alueilla että lähiöissä. Käyttötarkoitusmuutoksilla korjataan esimerkiksi toimistorakennuksia asunnoiksi.

Näkymät vuodelle 2020

Koronaviruspandemian (COVID-19) puhkeamisella ja sen hillitsemiseksi tehtävillä toimenpiteillä on vaikutusta Suomen rakentamisen markkinoihin, mutta kriisin seurausten odotetaan näkyvän viiveellä. Eurooppalainen rakennusalan markkinatutkimuslaitos Euroconstruct arvioi kesäkuun 2020 raportissaan koronakriisin vaikuttavan negatiivisesti erityisesti uudisrakentamiseen. Korjausrakentamiseen vaikutuksen odotetaan olevan merkittävästi pienempi. Ennusteessaan Euroconstruct arvioi uudisrakentamisen supistuvan vuonna 2020 noin 5,6 prosenttia, kun taas korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan 0,4 prosenttia edellisvuodesta.

Constin liiketoimintaympäristön epävarmuus on kasvanut koronaviruspandemian seurauksena, mutta vaikutus yhtiöön on ollut toistaiseksi rajallinen. Lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin luo edelleen epävarmuutta joidenkin neuvotteluvaiheessa olevien hankkeiden mahdollinen siirtyminen eteenpäin sekä päätöksenteon mahdollinen lykkääntyminen. Lyhyen aikavälin kysyntänäkymät ovat epävarmat erityisesti taloyhtiöiden korjausmarkkinassa. Taloyhtiökorjausten kasvuajurit ovat ennallaan, mutta joidenkin taloyhtiöiden päätöksenteko on koronakriisin seurauksena lykkääntynyt. Toukokuussa 2020 voimaan astuneen väliaikaisen lain mukaan asunto-osakeyhtiöt voivat pitää 30.9.2019-31.3.2020 päättyneen tilikauden jälkeen pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen syyskuun 2020 loppuun mennessä.

Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2020 pysyy ennallaan. Vuoden 2020 suorituskykyä tukevat edellisvuonna toteutettu organisaatiouudistus ja käänneohjelma, liiketoiminnan kustannusten joustavuus volyymimuutoksiin nähden sekä tilauskannan parantunut laatu.

Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2020 liiketulos paranee vuoteen 2019 verrattuna.

Tiedotustilaisuus

Microsoft Teams –kokous analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään 24.7.2020 klo 10.00. Kokousta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Joni Sorsanen.

Kokoukseen osallistuvia analyytikkoja, salkunhoitajia ja tiedotusvälineiden edustajia pyydetään ilmoittautumaan kokoukseen torstaihin 23.7.2020 klo 12.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sijoittajapalvelut@consti.fi. Linkki Teams –kokoukseen lähetetään ilmoittautuneille osallistujille torstai-iltapäivän 23.7.2020 aikana.

Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2020

Consti Oyj julkaisee vuonna 2020 vielä yhden osavuosikatsauksen:

– Osavuosikatsaus 1-9/2020 julkaistaan 28.10.2020

CONSTI OYJ

Lisätietoja:

Esa Korkeela, toimitusjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 40 730 8568
Joni Sorsanen, talousjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 50 443 3045

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
www.consti.fi

Consti on yksi Suomen johtavia korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneitä yhtiöitä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä toimialaa: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2019 Consti-konsernin liikevaihto oli 315 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 korjausrakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.

Consti Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja sen kaupankäyntitunnus on CONSTI. www.consti.fi

Liite

Alkuperäinen artikkeli

Jätä kommentti

facebook twitter