Etusivu » Arkistot 12.2.2019

VALMET OYJ:n OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 12.02.2019

Valmet Oyj ILMOITUS

12.02.2019 klo 18:30

VALMET OYJ:n OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 12.02.2019

Päivämäärä 12.02.2019
Pörssikauppa Osto
Osakelaji VALMT
Osakemäärä 22 500 kpl
Keskihinta/osake 21,8378 EUR
Ylin hinta/osake 22,0000 EUR
Alin hinta/osake 21,6400 EUR
Kokonaishinta 491 350,50 EUR

Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 12.02.2019:

VALMT 293 206 kpl

Valmet Oyj:n puolesta

Skandinaviska Enskilda Banken AB (Publ)

Antti Salakka Janne Tiihonen

Lisätietoja antaa:
Tuomas Kivimäki, Rahoitusjohtaja, Valmet, puh. +358 50 403 2403

Liite

VALMT sbb 12022019.xlsx

Evli Pankki Oyj: Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 10 §:n mukainen liputusilmoitus

EVLI PANKKI OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.2.2019 KLO 17.15

Evli Pankki Oyj (Y-tunnus 0533755-0) on saanut Oy Prandium Ab:lta arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Oy Prandium Ab:n omistusosuus Evli Pankki Oyj:n kaikkien osakkeiden lukumäärästä on laskenut 11.2.2019 alle kahdenkymmenen prosentin. Liputusrajan rikkoutuminen on seurausta 11.2.2019 muutoksesta Evli Pankki Oyj:n kokonaisosakemäärässä ja kokonaisäänimäärässä.

Evli Pankki Oyj:n osakepääoma koostuu yhteensä 23.901.420 osakkeesta, joista A-sarjan osakkeita on 15.498.923 ja B-sarjan osakkeita 8.402.497 kappaletta. Kukin A-sarjan osake tuottaa kaksikymmentä (20) ääntä ja B-sarjan osake yhden (1) äänen. Evli Pankki Oyj:n kaikkien osakkeiden tuottama äänimäärä on yhteensä 318.380.957 ääntä.

Oy Prandium Ab:n ilmoituksen mukaan sen omistusosuus osakelajikohtaisesti Evli Pankki Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä on yhteensä:

% osakkeista ja äänistä (A:n yhteismäärä) % osakkeista ja äänistä rahoitusvälineiden kautta (B:n yhteismäärä) Yhteen-
laskettu %-osuus (A+B)
Kohdeyhtiön osakkeiden
ja äänten kokonais-
määrä
Osuus liputusrajan saavuttamisen tai rikkoutumisen jälkeen 19,89 % osakkeista ja 24,19 % äänistä 19,89 % osakkeista ja 24,19 % äänistä 23.901.420 osaketta ja 318.380.957 ääntä
Edellisessä liputusilmoituksessa ilmoitettu osuus

Tiedot omistus- ja ääniosuudesta liputusrajan saavuttamisen tai rikkoutumisen jälkeen:

A: Osakkeet ja äänet:

Osakesarja/ osakelaji
ISIN-koodi
Osakkeiden ja äänten lukumäärä Osakkeiden ja äänten lukumäärä Osakkeiden ja äänten %-osuus Osakkeiden ja äänten %-osuus
Suora
(AML 9:5)
Välillinen
(AML 9:6 ja 9:7)
Suora
(AML 9:5)
Välillinen
(AML 9:6 ja 9:7)
FI4000170915 (Evlin B-sarjan osake) 950.820 osakkeita ja 950.820 ääntä 11,32 % osakkeista ja 11,32 % äänistä
FI0009015630 (Evlin A-sarjan osake) 3.803.280 osakkeita ja 76.065.600 ääntä 24,54 % osakkeista ja 24,54 % äänistä
YHTEENSÄ 4.754.100 osaketta ja 77.016.420 ääntä 19,89 % osakkeista ja 24,19 % äänistä

EVLI PANKKI OYJ

Juho Mikola
Talousjohtaja

Lisätietoja:
Mikaela Herrala, IR- ja viestintäpäällikkö, Evli Pankki Oyj, p. 050 544 5740, mikaela.herrala@evli.com

Evli Pankki Oyj

Evli on sijoittamiseen erikoistunut pankki, joka auttaa yhteisöjä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä kasvattamaan varallisuuttaan. Tuote- ja palveluvalikoima sisältää sijoitusrahastoja, varainhoitoa ja pääomamarkkinapalveluita, vaihtoehtoisia sijoitustuotteita, sijoitustutkimusta, kannustinjärjestelmien hallinnointia ja yritysjärjestelypalveluita. Yhtiö tarjoaa myös asiakkaiden sijoitustoimintaa tukevia pankkipalveluita. Evli on Suomen parhaaksi arvioitu ja suosituin yhteisövarainhoitaja*.

Evlin hallinnoitavana on 11,4 miljardia euroa asiakkaiden varoja (netto 12/2018). Evli-konsernin oma pääoma on 77,4 miljoonaa euroa ja BIS-vakavaraisuussuhde 16,2 prosenttia (31.12.2018). Yhtiön palveluksessa työskentelee yli 250 henkilöä. Evli Pankki Oyj:n B-osake on listattu Nasdaq Helsingissä.

*KANTAR SIFO Prospera External Asset Management 2015, 2016, 2017, 2018 Finland, SFR Scandinavian Financial Research Institutional Investment Services, Finland 2015, 2016, 2017, 2018.

Jakelu: Nasdaq Helsinki Oy, keskeiset tiedotusvälineet, www.evli.com

NORDEA BANK ABP:N WARRANTTEJA KAUPANKÄYNNIN KOHTEEKSI 13.2.2019

TIEDOTE 12.2.2019 TURBO WARRANTIT

NORDEA BANK ABP:N WARRANTTEJA KAUPANKÄYNNIN KOHTEEKSI 13.2.2019

Nasdaq Helsinki on päättänyt ottaa kaupankäynnin kohteeksi 4 warranttia, joiden liikkeeseenlaskija on Nordea Bank Abp. Warranttien listauspäivä on 13.2.2019 ja ne otetaan kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq First North Finland -markkinapaikan NSDX-segmentille. (HEL Warrants)

Perustiedot ovat saatavilla oheisessa liitetiedostossa.

Nasdaq Helsinki Oy, Surveillance, survo@nasdaq.com, +358 9 6166 7260

Vaisala Oyj tilinpäätöstiedote tammi–joulukuu 2018

logo.jpg

Vaisala Oyj Tilinpäätöstiedote 12.2.2019 klo 14.00

Vaisala Oyj tilinpäätöstiedote tammi–joulukuu 2018

Neljännen neljänneksen ja koko vuoden liikevaihto kasvoi. Koko vuoden liiketulos 11 % liikevaihdosta. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tilauskanta laski.

Vaisalan yhtiökokouksen 10.4.2018 hyväksymä maksuton osakeanti tuplasi Vaisalan K- ja A-sarjan osakkeiden lukumäärän. Kaikki osakkeeseen liittyvät luvut on oikaistu vastaamaan uutta osakemäärää tässä raportissa.

Neljäs neljännes 2018 lyhyesti

Saadut tilaukset 99,1 (83,5) miljoonaa euroa, kasvua 19 %Tilauskanta kauden lopussa 120,6 (124,8) miljoonaa euroa, laskua 3 %Liikevaihto 108,3 (102,3) miljoonaa euroa, kasvua 4 %Bruttokateprosentti 54,3 (52,5) %Liiketulos (EBIT) 13,9 (18,5) miljoonaa euroa, 12,9 (18,1) % liikevaihdostaOsakekohtainen tulos 0,32 (0,33) euroaLiiketoiminnan rahavirta 29,4 (23,0) miljoonaa euroaLeosphere- ja K-Patents-yritysostot

Tammi–joulukuu 2018 lyhyesti

Saadut tilaukset 334,2 (346,3) miljoonaa euroa, laskua 4 %Liikevaihto 348,8 (332,6) miljoonaa euroa, kasvua 5 %Bruttokateprosentti 53,1 (52,3) %Liiketulos (EBIT) 38,9 (40,9) miljoonaa euroa, 11,1 (12,3) % liikevaihdostaOsakekohtainen tulos 0,82 (0,76) euroaLiiketoiminnan rahavirta 48,3 (49,2) miljoonaa euroaRahavarat kauden lopussa 72,7 (91,3) miljoonaa euroa, laskua 20 %Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,58 euroa/osake ulkona oleville osakkeille.

Taloudellinen ohjeistus 2019

Vaisala arvioi vuoden 2019 liikevaihdon olevan 380–400 miljoonaa euroa ja liiketuloksen (EBIT) 25–35 miljoonaa euroa sisältäen 10–12 miljoonaa euroa yritysostoihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja ja kertaluonteisia kuluja vuokrasopimukseen liittyen.

Vaisalan toimitusjohtaja Kjell Forsénin kommentti neljännestä neljänneksestä ja koko vuodesta 2018

”Vaisala suoriutui hyvin vuonna 2018 ja etenimme useissa kasvuhankkeissa. Teimme kaksi strategisesti tärkeää yritysostoa, yhden kullakin liiketoiminta-alueella, laajentaaksemme teknologia- ja tuoteportfoliotamme. Tutkimus- ja kehityspanostuksemme kasvoivat 15 % ja lanseerasimme useita merkittäviä tuotteita ja ohjelmistoja. Maantieteellinen laajentuminen ja Vaisalan tuotantojärjestelmän edelleen kehittäminen etenivät hyvin. Vionicen integraatio saatiin loppuunvietyä ja Leospheren integraatioprojekti käynnistyi suunnitelman mukaisesti. Kaikki tämä vahvistaa perustaa tulevalle kasvulle. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen alhainen tilauskanta on haasteemme vuodelle 2019 tultaessa, mikä on seurausta isojen tilausten puutteesta vuoden 2018 aikana.

Vaisalan vakaa suoriutuminen jatkui neljännellä neljänneksellä. Saadut tilaukset piristyivät Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella. Leospheren tuulilidariliiketoiminta suoriutui odotusten mukaisesti ensimmäisellä neljänneksellään osana Vaisalaa ja veti Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen liikevaihdon 4 % kasvuun. Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen saadut tilaukset sekä liikevaihto saavuttivat kaikkien aikojen ennätystasot. Instrumenttitoimitukset olivat vahvat Americas- ja APAC-alueilla.

Bruttokateprosentti oli vahva neljännellä neljänneksellä Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen projekti- ja palveluliiketoimintojen kannattavuuden parantumisen seurauksena. Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen tuoteliiketoiminnan hyvä bruttokate jatkui. Bruttokatteen erinomaisesta parantumisesta huolimatta Vaisalan neljännen neljänneksen liikevoitto jäi edellisestä vuodesta. Tämä on seurausta nousseista kiinteistä kuluista sisältäen reilut kolme miljoonaa euroa Leosphere-yrityskauppaan liittyviä aineettomien oikeuksien poistoja.

Vuoden lopulla julkistimme K-Patents-yritysoston. Tämä yritysosto oli tärkeä askel Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen kasvulle, ja se laajensi tuoteportfoliotamme nestemittauksiin teollisille asiakkaille. Toivotan koko K-Patentsin väen lämpimästi tervetulleiksi Vaisalaan.

Haluan kiittää kaikkia vaisalalaisia tuloksekkaasta työpanoksesta ja sitoutumisesta vuonna 2018. Kiitokset kaikille, jotka joustivat Leosphere- ja K-Patents-yritysostojen yhteydessä päivittäisten vastuidensa lisäksi.”

Avainluvut
10-12/2018 10-12/2017 1-12/2018 1-12/2017
Saadut tilaukset, milj. euroa 99,1 83,5 334,2 346,3
Tilauskanta, milj. euroa 120,6 124,8 120,6 124,8
Liikevaihto, milj. euroa 108,3 102,3 348,8 332,6
Bruttokate, milj. euroa 58,8 53,7 185,0 174,0
Bruttokateprosentti 54,3 52,5 53,1 52,3
Kiinteät kulut, milj. euroa 46,4 35,5 148,3 133,3
Liiketulos, milj. euroa 13,9 18,5 38,9 40,9
Liiketulos, % 12,9 18,1 11,1 12,3
Tulos ennen veroja, milj. euroa 14,0 18,1 37,5 38,1
Kauden tulos, milj. euroa 11,4 11,8 29,5 27,2
Osakekohtainen tulos, euroa 0,32 0,33 0,82 0,76
Oman pääoman tuotto, % 16,0 15,0
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin
hyödykkeisiin, milj. euroa 4,2 1,9 14,5 8,5
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa 5,7 2,2 12,1 9,7
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 29,4 23,0 48,3 49,2
Rahavarat, milj. euroa 72,7 91,3
Korolliset velat, milj. euroa 40,5
Nettovelkaantumisaste, % -17,6 -49,2

Neljäs neljännes 2018

Saadut tilaukset

Milj. euroa 10-12/2018 10-12/2017 Muutos, % Muutos, % vertailukelp. valuutoilla
Sää ja ympäristö 67,9 55,4 23 22
Teollisen mittaukset 31,2 28,1 11 10
Yhteensä 99,1 83,5 19 18

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Vaisalan saadut tilaukset kasvoivat 19 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 99,1 (83,5) miljoonaa euroa. Kasvu tuli pääasiassa tuulilidareista, sääprojektitilauksista Aasiasta ja Lähi-idästä, sekä Teollisten Mittausten liiketoiminta-alueen kaikkien aikojen korkeimmista tilauksista neljänneksen aikana. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla saadut tilaukset olisivat kasvaneet 18 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ilman Leosphere-yritysostoa saadut tilaukset olisivat kasvaneet 10 %.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen saadut tilaukset kasvoivat 23 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 67,9 (55,4) miljoonaa euroa. Kasvu tuli pääasiassa tuulilidareista sekä sääprojektitilauksista Aasiasta ja Lähi-idästä. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla saadut tilaukset olisivat kasvaneet 22 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ilman Leosphereä saadut tilaukset olisivat kasvaneet 10 %.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen saadut tilaukset kasvoivat 11 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat kaikkien aikojen ennätystasolla 31,2 (28,1) miljoonaa euroa. Kasvu tuli kaikista regioonista ja oli voimakkain APAC- ja Americas-alueilla. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla saadut tilaukset olisivat kasvaneet 10 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Tilauskanta

Milj. euroa 31.12.2018 31.12.2017 Muutos, %
Sää ja ympäristö 104,9 114,1 -8
Teolliset mittaukset 15,7 10,7 46
Yhteensä 120,6 124,8 -3

Vuoden 2018 lopussa Vaisalan tilauskanta oli 120,6 (124,8) miljoonaa euroa ja laski 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskanta laski pääasiassa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen kolmen ensimmäisen neljänneksen alhaisen tilauskertymän ja korkeiden toimitusten seurauksena. Ilman Leosphere- ja K-Patents-yritysostoja tilauskanta olisi laskenut 9 %. Tilauskannasta 91,0 (99,5) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2019. Jos nykyistä tuloutusstandardia olisi sovellettu edellisenä vuonna, olisi 31.12.2017 tilauskanta ollut 1,4 miljoonaa euroa raportoitua alempi. Näin ollen Vaisalan 31.12.2018 tilauskanta olisi laskenut 2 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden 2018 lopussa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tilauskanta laski 8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 104,9 (114,1) miljoonaa euroa. Tilauskanta laski pääasiassa kolmen ensimmäisen neljänneksen alhaisen tilauskertymän ja korkeiden toimitusten seurauksena ja lasku oli merkittävin Americas-alueella. Ilman Leosphere-yritysostoa tilauskanta olisi laskenut 12 %. Tilauskannasta 76,8 (89,8) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2019. Jos nykyistä tuloutusstandardia olisi sovellettu edellisenä vuonna, olisi 31.12.2017 tilauskanta ollut 1,4 miljoonaa euroa raportoitua alempi. Näin ollen 31.12.2018 tilauskanta olisi laskenut 7 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden 2018 lopussa Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen tilauskanta kasvoi 46 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 15,7 (10,7) miljoonaa euroa. Tilauskanta kasvoi kaikissa regioonissa ja pääasiassa instrumenteissa. Ilman K-Patents-yritysostoa tilauskanta olisi kasvanut 28 %. Tilauskannasta 14,3 (9,7) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2019.

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Milj. euroa 10-12/2018 10-12/2017 Muutos, % Muutos, % vertailukelp. valuutoilla
Sää ja ympäristö 77,6 74,4 4 4
Tuotteet 46,4 31,9 45
Projektit 19,1 32,7 -41
Palvelut 12,1 9,8 24
Teolliset mittaukset 30,7 27,9 10 9
Tuotteet 27,8 25,0 11
Palvelut 2,9 2,9 -2
Yhteensä 108,3 102,3 6 5
Liikevaihto maantieteellisin aluein

Milj. euroa 10-12/2018 10-12/2017 Muutos, %
EMEA 32,4 36,3 -11
Americas 40,2 36,3 11
APAC 35,8 29,8 20
Yhteensä 108,3 102,3 6

Vaisalan vuoden 2018 neljännen neljänneksen liikevaihto kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 108,3 (102,3) miljoonaa euroa. Kasvu tuli Leospherestä ja Teollisten mittausten liiketoiminta-alueelta. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi kasvanut 5 % edellisestä vuodesta. Ilman Leosphereä liikevaihto olisi laskenut 4 %. Jos nykyistä tuloutusstandardia olisi sovellettu edellisenä vuotena, olisi vuoden 2017 neljännen neljänneksen liikevaihto ollut 9,1 miljoonaa euroa raportoitua alempi. Näin ollen Vaisalan vuoden 2018 neljännen neljänneksen liikevaihto olisi kasvanut 16 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Liikevaihto EMEA-alueella laski 11 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 32,4 (36,3) miljoonaa euroa. Lasku oli seurausta Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen alhaisista projektitoimituksista. Americas-alueen liikevaihto oli 40,2 (36,3) miljoonaa euroa ja kasvoi 11 %. Kasvu tuli pääasiassa luotaustuotteista ja teollisista instrumenteista. APAC-alueen liikevaihto kasvoi 20 % ja oli 35,8 (29,8) miljoonaa euroa. Kasvu tuli pääasiassa Leospheren tuulilidareista ja teollisista instrumenteista.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 4 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 77,6 (74,4) miljoonaa euroa. Kasvu tuli Leospherestä, jonka suoriutuminen oli ennakoidun mukainen. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi kasvanut saman 4 % edellisestä vuodesta. Ilman Leosphereä liikevaihto olisi laskenut 9 %. Jos nykyistä tuloutusstandardia olisi sovellettu edellisenä vuotena, olisi vuoden 2017 neljännen neljänneksen liikevaihto ollut 9,1 miljoonaa euroa raportoitua alempi. Näin ollen vuoden 2018 neljännen neljänneksen liikevaihto olisi kasvanut 19 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 10 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla 30,7 (27,9) miljoonaa euroa. Kasvu tuli instrumenttitoimituksista Americas- ja APAC-alueilla. Olosuhdevalvontajärjestelmätoimitukset kasvoivat, kun taas sähkönsiirtotuotteiden toimitukset laskivat hieman. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi kasvanut 9 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Bruttokateprosentti ja liiketulos

10-12/2018 10-12/2017
Bruttokateprosentti 54,3 52,5
Sää ja ympäristö 51,1 49,2
Teolliset mittaukset 62,5 61,2
Liiketulos, milj. euroa 13,9 18,5
Sää ja ympäristö 10,5 14,0
Teolliset mittaukset 5,6 4,4
Eliminoinnit ja muut -2,1 0,1
Liiketulos, % 12,9 18,1
Sää ja ympäristö 13,5 18,8
Teolliset mittaukset 18,1 15,7

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Vaisalan liiketulos aleni ja oli 13,9 (18,5) miljoonaa euroa, 12,9 (18,1) % liikevaihdosta. Bruttokateprosentti nousi 54,3 (52,5) %:iin. Bruttokateprosentin nousu oli seurausta Sää- ympäristöliiketoiminta-alueen bruttokatteen parantumisesta sekä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen liikevaihdon kasvusta. Kiinteät kulut kasvoivat 30 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 46,4 (35,5) miljoonaa euroa. Kiinteiden kulujen kasvu oli seurausta tutkimus- ja kehityskulujen sekä myynti- ja markkinointikulujen suunnitellusta noususta sekä Leospheren kiinteistä kuluista. Kiinteät kulut sisälsivät 3,1 miljoonaa euroa Leosphere-yritysostoon liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja. Lisäksi liiketulos laski 2,1 miljoonaa euroa johtuen pääasiassa Leosphere-yritysoston transaktiokuluista sekä muutamista uudelleenjärjestelyistä. Liiketulosta nosti 1,5 miljoonan euron tuloutus, joka liittyi Envitems- ja Vionice-yritysostojen lisäkauppahintoihin ja Leospheren sopimusperusteisten velvoitteiden uudelleenneuvotteluihin.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen liiketulos aleni ja oli 10,5 (14,0) miljoonaa euroa, 13,5 (18,8) % liikevaihdosta. Bruttokateprosentti nousi 51,1 (49,2) %:iin. Nousu oli seurausta suotuisammasta myyntimixistä ja projektiliiketoiminnan kannattavuuden parantumisesta. Kiinteät kulut kasvoivat 36 % edellisestä vuodesta ja olivat 30,7 (22,6) miljoonaa euroa. Ilman Leosphereä kiinteiden kulujen kasvu oli pääasiassa seurausta tutkimus- ja kehityskulujen suunnitellusta noususta. Leospheren kiinteät kulut olivat 5,5 miljoonaa euroa, josta 3,1 miljoonaa euroa oli yritysostoon liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja. Lisäksi liiketulosta nosti 1,5 miljoonan euron tuloutus, joka liittyi Envitems- ja Vionice -yritysostojen lisäkauppahintoihin ja Leospheren sopimusperusteisten velvoitteiden udelleenneuvotteluihin.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen liiketulos nousi pääasiassa liikevaihdon kasvun myötä ja oli 5,6 (4,4) miljoonaa euroa, 18,1 (15,7) % liikevaihdosta. Bruttokateprosentti oli 62,5 (61,2) %. Bruttokateprosentin nousu oli seurausta palveluliiketoiminnan kannattavuuden parantumisesta ja tuotemyynnin korkeasta osuudesta. Kiinteät kulut kasvoivat 7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 13,6 (12,7) miljoonaa euroa. Kasvu tuli pääasiassa tutkimus- ja kehityskulujen sekä myynti- ja markkinointikulujen suunnitellusta noususta.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä rahoitustuotot ja -kulut olivat -0,0 (-0,5) miljoonaa euroa. Tämä johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin valuuttasuojauksista.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä tulos ennen veroja oli 14,0 (18,1) miljoonaa euroa. Tuloverot olivat 2,6 (6,3) miljoonaa euroa. Vertailukauden korkeat tuloverot olivat osittain seurausta laskennallisen verosaamisen laskusta 1,3 miljoonalla eurolla. Tämä johtui Yhdysvaltain liittovaltion yhteisöveroasteen laskusta vuoden 2018 alussa. Kauden tulos oli 11,4 (11,8) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,32 (0,33) euroa.

Tammi–joulukuu 2018

Saadut tilaukset

Milj. euroa 1-12/2018 1-12/2017 Muutos, % Muutos, %
vertailukelp. valuutoilla
Sää ja ympäristö 215,2 233,0 -8 -6
Teolliset mittaukset 119,0 113,3 5 9
Yhteensä 334,2 346,3 -4 -1

Vuoden 2018 tammi–joulukuussa Vaisalan saadut tilaukset laskivat 4 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 334,2 (346,3) miljoonaa euroa. Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen tilaukset kasvoivat kaikissa regioonissa. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen saadut tilaukset laskivat isojen tilausten puuttuessa läpi vuoden. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla saadut tilaukset olisivat laskeneet 1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin heikentymisestä euroa vastaan erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ilman Leosphere-yritysostoa saadut tilaukset olisivat laskeneet 6 %.

Vuoden 2018 tammi–joulukuussa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen saadut tilaukset laskivat 8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 215,2 (233,0) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset laskivat pääasiassa isojen tilausten puuttuessa läpi vuoden. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla saadut tilaukset olisivat laskeneet 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin heikentymisestä euroa vastaan erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ilman Leosphereä saadut tilaukset olisivat laskeneet 11 %, ja ne laskivat kaikissa regioonissa.

Vuoden 2018 tammi–joulukuussa Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen saadut tilaukset kasvoivat 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 119,0 (113,3) miljoonaa euroa. Kasvu tuli kaikista regioonista ja pääasiassa instrumenttitilauksista APAC-alueelta. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla saadut tilaukset olisivat kasvaneet 9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin heikentymisestä euroa vastaan erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Tilauskanta

Milj. euroa 31.12.2018 31.12.2017 Muutos, %
Sää ja ympäristö 104,9 114,1 -8
Teolliset mittaukset 15,7 10,7 46
Yhteensä 120,6 124,8 -3

Vuoden 2018 lopussa Vaisalan tilauskanta oli 120,6 (124,8) miljoonaa euroa ja laski 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskanta laski pääasiassa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen kolmen ensimmäisen neljänneksen alhaisen tilauskertymän ja korkeiden toimitusten seurauksena. Ilman Leosphere- ja K-Patents-yritysostoja tilauskanta olisi laskenut 9 %. Tilauskannasta 91,0 (99,5) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2019. Jos nykyistä tuloutusstandardia olisi sovellettu edellisenä vuonna, olisi 31.12.2017 tilauskanta ollut 1,4 miljoonaa euroa raportoitua alempi. Näin ollen Vaisalan 31.12.2018 tilauskanta olisi laskenut 2 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden 2018 lopussa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tilauskanta laski 8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 104,9 (114,1) miljoonaa euroa. Tilauskanta laski pääasiassa kolmen ensimmäisen neljänneksen alhaisen tilauskertymän ja korkeiden toimitusten seurauksena ja lasku oli merkittävin Americas-alueella. Ilman Leosphere-yritysostoa tilauskanta olisi laskenut 12 %. Tilauskannasta 76,8 (89,8) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2019. Jos nykyistä tuloutusstandardia olisi sovellettu edellisenä vuonna, olisi 31.12.2017 tilauskanta ollut 1,4 miljoonaa euroa raportoitua alempi. Näin ollen 31.12.2018 tilauskanta olisi laskenut 7 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden 2018 lopussa Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen tilauskanta kasvoi 46 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 15,7 (10,7) miljoonaa euroa. Tilauskanta kasvoi kaikissa regioonissa ja pääasiassa instrumenteissa. Ilman K-Patents-yritysostoa tilauskanta olisi kasvanut 28 %. Tilauskannasta 14,3 (9,7) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2019.

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Milj. euroa

1-12/2018

1-12/2017 Muutos, % Muutos, % vertailukelp. valuutoilla
Sää ja ympäristö 232,3 222,2 5 6
Tuotteet 125,4 112,o 12
Projektit 70,0 76,4 -8
Palvelut 36,9 33,8 9
Teolliset mittaukset 116,4 110,3 6 9
Tuotteet 105,1 98,7 6
Palvelut 11,4 11,6 -2
Yhteensä 348,8 332,6 5 7

Liikevaihto maantieteellisin aluein

Milj. euroa 1-12/2018 1-12/2017 Muutos, %
EMEA 102,3 107,7 -5
Americas 136,8 127,3 7
APAC 109,6 97,5 12
Yhteensä 348,8 332,6 5

Vaisalan tammi–joulukuun 2018 liikevaihto kasvoi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 348,8 (332,6) miljoonaa euroa. Suomen ulkopuolisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta oli 98 (97) %. Liikevaihto kasvoi Americas- ja APAC-alueilla sekä molemmilla liiketoiminta-alueilla. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi kasvanut 7 % edellisestä vuodesta. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin heikentymisestä euroa vastaan. Ilman Leosphereä liikevaihto olisi kasvanut 2 %. Jos nykyistä tuloutusstandardia olisi sovellettu edellisenä vuonna, olisi vuoden 2017 liikevaihto ollut 4,3 miljoonaa euroa raportoitua alempi. Näin ollen Vaisalan vuoden 2018 liikevaihto olisi kasvanut 6 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Liikevaihto EMEA-alueella oli 102,3 (107,7) miljoonaa euroa ja laski 5 %. Liikevaihto laski Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen projektiliiketoiminnassa. Americas-alueen liikevaihto oli 136,8 (127,3) miljoonaa euroa ja kasvoi 7 %. Toimitukset meteorologia-asiakkaille vetivät kasvua. APAC-alueen liikevaihto kasvoi 12 % ja oli 109,6 (97,5) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu tuli pääasiassa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen projektiliiketoiminnasta ja tuulilidaritoimituksista, sekä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen instrumenttitoimituksista.

Vuoden 2018 tammi–joulukuussa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 232,3 (222,2) miljoonaa euroa. Vuoden alun vahva tilauskanta sekä tuulilidaritoimitukset kasvattivat liikevaihtoa. Kiinan liikevaihto laski merkittävästi. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi kasvanut 6 % edellisestä vuodesta. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin heikentymisestä euroa vastaan. Ilman Leosphereä liikevaihto olisi ollut edellisen vuoden tasolla. Jos nykyistä tuloutusstandardia olisi sovellettu edellisenä vuonna, olisi vuoden 2017 liikevaihto ollut 4,3 miljoonaa euroa raportoitua alempi. Näin ollen vuoden 2018 liikevaihto olisi kasvanut 7 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden 2018 tammi–joulukuussa Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 116,4 (110,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi kaikissa regioonissa ja pääasiassa instrumenttitoimituksissa APAC-alueella. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi kasvanut 9 % edellisestä vuodesta. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin heikentymisestä euroa vastaan.

Bruttokateprosentti ja liiketulos

1-12/2018 1-12/2017
Bruttokateprosentti 53,1 52,3
Sää ja ympäristö 48,6 47,3
Teolliset mittaukset 62,1 62,4
Liiketulos, milj. euroa 38,9 40,9
Sää ja ympäristö 17,7 18,2
Teolliset mittaukset 23,9 22,8
Eliminoinnit ja muut -2,7 -0,2
Liiketulos, % 11,1 12,3
Sää ja ympäristö 7,6 8,2
Teolliset mittaukset 20,5 20,7

Tammi–joulukuussa 2018 Vaisalan liiketulos aleni ja oli 38,9 (40,9) miljoonaa euroa, 11,1 (12,3) % liikevaihdosta. Bruttokateprosentti oli 53,1 (52,3) %. Kiinteät kulut kasvoivat 11 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 148,3 (133,3) miljoonaa euroa. Kiinteiden kulujen kasvu oli seurausta tutkimus- ja kehityskulujen suunnitellusta noususta ja Leospheren kiinteistä kuluista. Kiinteät kulut sisälsivät 3,1 miljoonaa euroa Leosphere-yritysostoon liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja. Lisäksi liiketulos laski 2,7 miljoonaa euroa johtuen Leosphere-yritysoston 1,6 miljoonan euron transaktiokuluista sekä muutamista uudelleenjärjestelyistä. Liiketulosta nosti 1,5 miljoonan euron tuloutus, joka liittyi Envitems- ja Vionice-yritysostojen lisäkauppahintoihin ja Leospheren sopimusperusteisten velvoitteiden uudelleenneuvotteluihin.

Tammi–joulukuussa 2018 Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen liiketulos aleni ja oli 17,7 (18,2) miljoonaa euroa, 7,6 (8,2) % liikevaihdosta. Bruttokateprosentti nousi sekä projekti- että palveluliiketoiminnoissa ja oli 48,6 (47,3) %. Kiinteät kulut kasvoivat 11 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 96,7 (87,3) miljoonaa euroa. Ilman Leosphereä kiinteiden kulujen kasvu tuli tutkimus- ja kehityskulujen sekä myynti- ja markkinointikulujen suunnitellusta noususta. Leospheren kiinteät kulut olivat 5,5 miljoonaa euroa, josta 3,1 miljoonaa euroa oli yritysostoon liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja. Lisäksi liiketulosta nosti 1,5 miljoonan euron tuloutus, joka liittyi Envitems- ja Vionice-yritysostojen lisäkauppahintoihin ja Leospheren sopimusperusteisten velvoitteiden uudelleenneuvotteluihin.

Tammi–joulukuussa 2018 Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen liiketulos nousi ja oli 23,9 (22,8) miljoonaa euroa, 20,5 (20,7) % liikevaihdosta. Liiketulosta nosti pääasiassa korkeampi liikevaihto. Bruttokateprosentti oli 62,1 (62,4) %. Kiinteät kulut kasvoivat 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 48,5 (46,0) miljoonaa euroa. Kasvu tuli pääasiassa tutkimus- ja kehityskulujen suunnitellusta noususta.

Tammi–joulukuussa 2018 rahoitustuotot ja -kulut olivat -1,5 (-2,8) miljoonaa euroa. Tämä johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarimääräisistä valuuttasuojauksista.

Tammi–joulukuussa 2018 tulos ennen veroja oli 37,5 (38,1) miljoonaa euroa. Tuloverot olivat 8,0 (10,9) miljoonaa euroa ja efektiivinen veroaste oli 21 (29) %. Vertailukauden korkea veroaste oli osin seurausta laskennallisen verosaamisen muutoksesta, joka johtui Yhdysvaltain liittovaltion yhteisöveroasteen laskusta vuoden 2018 alusta. Tulos oli 29,5 (27,2) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,82 (0,76) euroa.

Tase, rahavirta ja rahoitus

Vaisalan omavaraisuusaste ja likviditeetti säilyivät vahvoina vuonna 2018. Rahavarat laskivat 72,7 (91,3) miljoonaan euroon pääasiassa 17,8 miljoonan euron ylimääräisen osingon maksun ja yritysostoihin liittyvien maksujen seurauksena. Taseen loppusumma oli 334,3 (273,8) miljoonaa euroa. Leosphere- ja K-Patents-yritysostojen seurauksena taseen varat kasvoivat 98,8 miljoonalla eurolla. Taseen velat kasvoivat 28,0 miljoonaa euroa Leosphere- ja K-Patents-yritysostojen seurauksena ja 40,0 miljoonaa euroa nostetun valmiusluoton seurauksena.

Vuonna 2018 liiketoiminnan rahavirta laski 48,3 (49,2) miljoonaan euroon. Osinkoja maksettiin 37,6 (17,8) miljoonaa euroa.

Vaisala allekirjoitti 5.10.2018 yhteensä 50 miljoonan euron vakuudettoman valmiusluottosopimuksen yhden ydinpankkinsa kanssa. Komittoitu valmiusluottosopimus erääntyy 5 vuoden kuluttua allekirjoituspäivästä ja sillä ei ole taloudellisia kovenantteja. Valmiusluotto on tarkoitettu konsernin käyttöpääoman tarpeisiin, yritysostojen rahoitukseen ja yleisiin rahoitustarpeisiin. Vaisalalla oli 31.12.2018 korollisia velkoja yhteensä 40,5 miljoonaa euroa, joista 40,0 miljoonaa euroa liittyi käytettyyn valmiusluottoon.

Investoinnit ja yritysostot

Vuonna 2018 investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat 14,5 (8,5) miljoonaa euroa. Investoinnit liittyivät pääosin koneisiin ja kalustoon, joilla kehitetään ja ylläpidetään Vaisalan tuotanto- ja palvelutoimintoja, sekä rakennusprojekteihin Vantaalla ja Louisvillessä, Yhdysvaltojen Coloradossa.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 12,1 (9,7) miljoonaa euroa. Tämä sisälsi 3,1 miljoonaa euroa Leosphere-yritysoston yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistoja.

Vaisala ilmoitti lokakuussa ostavansa ranskalaisen Leosphere SAS:n koko osakekannan. Leosphere kehittää, valmistaa ja huoltaa tuulen kaukohavainnointiin tarkoitettuja lidar (light detection and ranging) -laitteita, joita käytetään tuulienergia-, ilmailu-, meteorologia- ja ilmanlaatuasiakassegmenteissä. Kaupan velaton hinta oli 38 miljoonaa euroa. Leospheren osuus Vaisalan vuoden 2018 liikevaihdosta oli 9,9 miljoonaa euroa. Vaisala on raportoinut Leospheren osana Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen taloudellista tulosta 11.10.2018 alkaen.

Vaisala ilmoitti joulukuussa ostavansa suomalaisen nestemittausten edelläkävijän K-Patentsin. Kauppa saatiin päätökseen 31.12.2018 ja se laajensi Vaisalan tuotevalikoimaa nestemittauksiin ja vahvistaa Vaisalan asemaa teollisuuden mittausratkaisuja tarjoavana yrityksenä. Kauppa sisälsi K-Patents Oy:n ja sen tytäryhtiöt Yhdysvalloissa ja Kiinassa sekä Janesko Oy:n, K-Patentsin tutkimus- ja kehitysorganisaation. Kaupan velaton hinta oli 12,5 miljoonaa euroa. K-Patentsin liikevaihto vuonna 2017 oli 11,4 miljoonaa euroa ja se työllistää 62 henkilöä Suomessa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Vaisala raportoi K-Patentsin osana Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen taloudellista tulosta 1.1.2019 alkaen.

Vaisala päätti huhtikuussa 2018 rakennuttaa seuraavien kahden vuoden aikana noin 3 000 m² toimistorakennuksen Louisvilleen, Yhdysvaltojen Coloradoon yhtiön nykyisen toimistorakennuksen viereen. Rakennushankkeen seurauksena Vaisala luopuu alueella sijaitsevista vuokraamistaan toimistotiloista. Tämän rakennus- ja kunnostushankkeen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa.

Tutkimus ja kehitys

T&K-kulut liiketoiminta-alueittain

Milj. euroa 1-12/2018 1-12/2017 Muutos, %
Sää ja ympäristö 30,5 27,0 13
Teolliset mittaukset 14,9 12,6 19
Yhteensä 45,4 39,6 15

T&K-kulut jatkoivat kasvuaan suunnitellusti molemmilla liiketoiminta-alueilla sekä Leospheren T&K-kulujen myötä.

T&K-kulut % liikevaihdosta

1-12/2018 1-12/2017
Sää ja ympäristö 13,1 12,1
Teolliset mittaukset 12,8 11,4
Yhteensä 13,0 11,9

Tärkeimpiä tuote- ja ohjelmistolanseerauksia
Vaisala toi vuonna 2018 markkinoille useita tuotteita ja ohjelmistoja kasvun edistämiseksi ja nykyisten tuotteiden uudistamiseksi.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue esitteli seitsemännen sukupolven anturit näkyvyyden ja vallitsevan sään mittauksiin. Vaisala Forward Scatterin innovatiivinen teknologia luo uudet tarkkuusstandardit sadetyypin tunnistukseen sekä sademäärän ja näkyvyyden mittaamiseen. Forward Scatteria voidaan käyttää joko sellaisenaan, osana Vaisalan järjestelmiä tai sen voi yhdistää kolmansien osapuolten järjestelmiin. Nämä uudet tuotteet palvelevat pääasiassa ilmatieteen laitoksia ja lentokenttiä.

Lisäksi Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue lanseerasi uuden automaattisen luotausjärjestelmän. Tämä uusi järjestelmä toimii luotettavasti ankarissa olosuhteissa ja kaukaisilla alueilla. Järjestelmän luotaukset on täysin automatisoitu, mikä vähentää luotauksista koituvia kustannuksia ja mahdollistaa luotausten tekemisen joustavasti myös etänä. Järjestelmä on suunniteltu niin, että se voi tehdä automaattisia luotauksia aina kuukauden kerrallaan, mikä on yli kaksi kertaa pidempään kuin aiemmissa järjestelmissä.

Sää- ympäristöliiketoiminta-alue jatkoi Network Manager -järjestelmän kehitystä. Network Manager on skaalautuva ja automaattinen järjestelmä sääverkon etämonitorointiin ja -hallintaan. Järjestelmän uusimmassa versiossa on ylläpito- ja tietohallintamahdollisuudet, joiden avulla ylläpitohenkilöstö saa tietoa havaintoaseman infrastruktuurista, asetuksista, ylläpitohistoriasta ja suunnitelluista ylläpitoaktiviteeteista.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue esitteli myös uuden version IRIS-säätutkaohjelmistosta. Ohjelmiston uudessa versiossa on useita merkittäviä parannuksia tutkatuotteen näyttöön kuten historiatiedon selaus, muokattavissa oleva yhdistelmänäyttö usean tutkan mittaustuloksista, näkymien siirtäminen muihin järjestelmiin, sekä asiakkaan vapaasti määriteltävissä olevat varoitukset erilaisille haastaville sääilmiöille.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue lanseerasi uuden viewLinc-olosuhdevalvontajärjestelmän, jota käytetään tilojen monitoroinnissa, kun olosuhteilla ja niiden muutoksilla on erityinen merkitys asiakkaalle. Näitä ovat esimerkiksi museot, puolijohdeteollisuus, varastot, lääkkeiden varastointi ja jakelu sekä palvelinhuoneet. Monitorointijärjestelmä koostuu ohjelmistosta sekä langattomista dataloggereista, jotka on yhdistetty Vaisalan kehittämällä langattomalla VaiNet-teknologialla. Toisin kuin useimmat Wi-Fi-tiedonkeruulaitteet, VaiNetin langaton signaali läpäisee betoniseinät ja metallirakenteet, ja se kantaa yli 100 metriä sisätiloissa. Vuoden 2018 lopussa viewLinc-olosuhdevalvontajärjestelmä voitti Laatukeskuksen valtakunnallisen Quality Innovation Award -palkinnon.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue lanseerasi myös kaksi uutta lähetinmallia. Nämä uudet lähettimet on suunniteltu rakennusautomaation vaativiin ilmanvaihdon sovelluksiin sekä yksinkertaisempiin teollisuuden käyttökohteisiin, joissa suhteellisen kosteuden ja lämpötilan tarkka ja tasainen valvonta on tärkeää.

Lisäksi Teollisten mittausten liiketoiminta-alue esitteli parannellun mittapään höyrystyneen vetyperoksidin mittaamiseen sekä täysin uuden mittapään ympäristöystävällisiin biodekontaminaatioprosesseihin, joissa käytetään höyrystettyä vetyperoksidia. Molemmat laitemallit perustustuvat Vaisalan omaan PEROXCAP®-teknologiaan, joka mahdollistaa tarkat ja toistettavat mittaukset sekä erinomaisen pitkän aikavälin stabiilisuuden.

Lisää tietoa uusista tuotteista ja ohjelmistoista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.vaisala.fi.

Henkilöstö

Vuonna 2018 Vaisalassa työskenteli keskimäärin 1 678 (1 592) henkilöä. Vuoden 2018 lopussa henkilöstön määrä oli 1 816 (1 608). Leosphere- ja K-Patents-yritysostot kasvattivat henkilömäärää 188 henkilöllä. Henkilöstöstä 73 (70) % työskenteli EMEA-alueella, 19 (22) % Americas-alueella ja 8 (9) % APAC-alueella. Henkilöstöstä 61 (63) % työskenteli Suomessa.

Henkilöstön määrä maantieteellisin aluein

31.12.2018 31.12.2017 Muutos
Suomi 1 102 1 018 84
EMEA (pois lukien Suomi) 225 102 123
Americas 339 348 -9
APAC 150 140 10
Yhteensä 1 816 1 608 208

Henkilöstön määrä toiminnoittain

31.12.2018 31.12.2017 Muutos
Myynti ja markkinointi 459 392 67
T&K 399 321 78
Tuotanto 423 410 13
Palvelut 347 322 25
Hallinto 188 163 25
Yhteensä 1 816 1 608 208

Yritysostoista seuranneen henkilömäärän lisäyksen lisäksi henkilömäärä kasvoi erityisesti T&K:ssa.

Vuonna 2018 henkilöstökulut olivat 133,6 (129,9) miljoonaa euroa.

Vaisalassa selvitettiin vuonna 2018 työntekijäkokemusta. Projektin tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä millaiset tekijät vaikuttavat eniten henkilöstön työntekijäkokemukseen ja suunnitella jatkotoimenpiteitä kokemuksen kehittämiseksi. Useiden työpajojen lisäksi toteutettiin koko Vaisalan henkilöstölle työntekijäkokemuskysely, johon vastasi 70 % henkilöstöstä. Erityisesti kollegat ja työilmapiiri sekä työn merkityksellisyys koettiin Vaisalan vahvuuksina. Osaamisen kehittämiseen ja urakehitysmahdollisuuksien tarjoamiseen toivottiin lisää panostusta.

Vuosittaiseen henkilöstötutkimukseen vastasi 78 % henkilöstöstä. Esimiestyö arvioitiin erittäin hyväksi. Oppimismahdollisuuksiin liittyvän indeksin arvo nousi edellisestä tutkimuksesta.

Tuotannossa toteutettiin laaja-alaista Lean-valmennusta osana Vaisalan tuotantojärjestelmän kehitystyötä. Valmennukseen osallistui yli 100 henkilöä. Myynnin valmennusohjelmat jatkuivat. Uudesta tuotehallinnalle tarkoitetusta kehitysohjelmasta toteutettiin ensimmäinen moduuli vuoden aikana. Kymmenes Vaisala Business Learning Program päättyi keväällä ja osallistujat seuraavaan ohjelmaan valittiin syksyn aikana.

Osakepalkkiojärjestelmät
Vaisalan yhtiökokouksen 10.4.2018 hyväksymä maksuton osakeanti kaksinkertaisti Vaisalan K- ja A-sarjan osakkeiden määrän. Kaikki osakkeisiin liittyvät luvut on oikaistu vastaamaan uutta osakemäärää. Osakepalkkiojärjestelmien kustannus on arvostettu tuloslaskelmissa vuoden 2017 tilinpäätökseen asti niin, että omana pääomana (osakkeina) maksetun osuuden kustannus on arvostettu osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän Vaisalan A-sarjan osakkeen päätöskurssiin ja rahana maksetun osuuden kustannus osakkeen tilinpäätöspäivän päätöskurssiin. Vuoden 2018 alusta alkaen sekä osakkeina että rahana maksetun osuuden kustannus on arvostettu osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssiin.

Hallitus päätti 18.12.2014 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2015. Järjestelmä oli suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2015. Ohjelman perusteella maksettu palkkio vastasi 74 % enimmäistavoitteesta. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluneille 27 henkilölle luovutettiin 12.3.2018 yhteensä 95 092 yhtiön hallussa ollutta A-sarjan osaketta ja loppuosuus palkkiosta maksettiin rahana. Osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssi oli 12,08 euroa. Osakepalkkiojärjestelmästä kirjattiin vuosina 2015–2018 kuluja yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti 16.12.2015 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2016. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2016. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2019. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 400 000 osaketta ja ohjelman perusteella maksettava palkkio vastaa 49 % enimmäistavoitteesta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2019 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssi oli 11,57 euroa. 31.12.2018 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 30 henkilöä ja osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 176 904 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.

Hallitus päätti 10.2.2016 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta. Järjestelmän ansaintakriteerinä oli tietyn ajan jatkuva työ- tai palvelusuhde. Osakepalkkiojärjestelmä päättyi maaliskuussa 2018 ja kohderyhmään kuuluneille henkilöille maksettiin jäljellä olleet palkkiot, jotka olivat yhteensä 3 000 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden. Osakepalkkiojärjestelmästä kirjattiin vuosina 2016–2018 kuluja yhteensä 0,3 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti 15.12.2016 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2017. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2017. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2020. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 400 000 osaketta ja ohjelman perusteella maksettava palkkio vastaa 65 % enimmäistavoitteesta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2017 huhtikuusta vuoden 2020 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssi oli 17,90 euroa. 31.12.2018 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 35 henkilöä ja osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 248 300 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.

Hallitus päätti 7.2.2018 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2018. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2018. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2021. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 320 000 osaketta ja ohjelman perusteella maksettava palkkio vastaa 55 % enimmäistavoitteesta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2018 huhtikuusta vuoden 2021 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssi oli 20,89 euroa. 31.12.2018 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 30 henkilöä ja osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 174 510 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.

Osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut

Milj. euroa 2015 2016 2017 2018
Osakepalkkiojärjestelmä 2015 0,5 1,1 1,6 -0,1
Osakepalkkiojärjestelmät 2016 0,7 1,2 0,6
Osakepalkkiojärjestelmä 2017 1,1 1,3
Osakepalkkiojärjestelmä 2018 0,6

Strategia ja sen toteuttaminen vuonna 2018
Vaisalan strategisena tavoitteena jatkui kannattava kasvu, jota toteutetaan vuosille 2017–2021 asetettujen strategisten painopistealueiden kautta.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue
Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue tavoittelee kannattavuutta ja kasvua, jotka pohjautuvat johtaviin tuotteisiin ja digitaalisiin ratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen strategisia tavoitteita ovat kilpailukyvyn systemaattinen parantaminen innovaatioiden ja tuoteportfolion uudistamisen kautta; kasvu kehittyvillä markkinoilla suurissa meteorologissa infrastruktuuriprojekteissa; sääkriittisissä toiminnoissa päätöksentekoa tukevien digitaalisten ratkaisujen tarjonta; sekä uuden liiketoiminnan kehittäminen ympäristön mittaustarpeisiin ilmanlaatu keihäänkärkenä.

Uusi automaattinen luotausjärjestelmä nosti luotaustoimintojen automaation uudelle tasolle vuonna 2018, ja Vaisala on jo solminut useita sopimuksia meteorologia-asiakkaiden kanssa useassa maassa. Vaisala voitti ilmanlaadun mittausverkkojen sopimuksia muun muassa Sydneyssä, Helsingissä, Prahassa, Ukrainassa ja Marseillessa. Vietnam-projektin toimitukset etenivät suunnitelmien mukaisesti, kun taas Bahamas-projektin toimitukset olivat hieman jäljessä aikataulusta. Projektiliiketoiminnan suoriutuminen parani projektihallinnan kyvykkyyden kehittymisen ja tehostuneen projektisuunnittelun myötä. Digitaalisten ratkaisujen kasvu ei toteutunut odotusten mukaisesti, minkä seurauksena keskityttiin kannattavuuden parantamiseen. Saavutettu bruttokatteen parantuminen oli merkittävä. Neljännen neljänneksen aikana Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue vahvisti asemaansa tuulen kaukohavainnoissa ostamalla Leospheren. Uusiutuvan energian lisäksi lidarteknologialla on liiketoimintamahdollisuuksia ilmailusektorilla sekä meteorologian ja ilmanlaadun sovelluksissa. Leopsheren liikevaihto ja kannattavuus olivat odotusten mukaiset neljännellä neljänneksellä.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue
Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen kasvustrategia perustuu tuotejohtajuuteen. Liiketoiminta-alueen strategisia tavoitteita ovat saavuttaa vahva asema sähkönsiirrossa ja life sciencessa, kehittää jatkuvasti uusia innovatiivisia tuotteita ymmärtämällä syvällisesti asiakkaiden tarpeita ja etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia teollisuussovelluksissa.

Vuonna 2018 kasvutavoite saavutettiin liikevaihdon kasvaessa 6 % ja volyymien kasvaessa 9 %. Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen jatkuivat ja uusi viewLinc-olosuhdevalvontajärjestelmä lanseerattiin toisella neljänneksellä. Tämä uusi järjestelmä sai hyvän vastaanoton markkinoilla ja sen myynti eteni hyvin toisella vuosipuoliskolla. Vetyperoksidimittalaitteen ensimmäisen vuoden myynti saavutti odotukset ja tuote sai asiakkailta positiivista palautetta. Sähkönsiirtomarkkinoille pääsy on edennyt hitaasti. Vuoden lopulla Teollisten mittausten liiketoiminta-alue laajentui nestemittausmarkkinalle ostamalla K-Patentsin, jonka tuoteportfolio sopii hyvin yhteen Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen portfolion ja toimintamallin kanssa. Lisäksi K-Patents tuo Vaisalaan valmiin globaalin jakelijaverkoston, mikä täydentää Vaisalan verkostoa.

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Vaisala tavoittelee 5 %:n keskimääräistä vuotuista kasvua, ja tavoitteena on saavuttaa 15 %:n liiketulosmarginaali. Valituilla kasvualueilla, kuten digitaaliset ratkaisut, life science ja sähkönsiirto, tavoitteena on ylittää 10 %:n vuotuinen kasvu.

Vaisala ei pidä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita markkinaohjeistuksena yhdellekään vuodelle.

Johtoryhmä

Johtoryhmän jäsenet 31.12.2018

Kjell Forsén, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtajaMarja Happonen, henkilöstöjohtajaSampsa Lahtinen, Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtajaKaarina Muurinen, talousjohtajaVesa Pylvänäinen, tuotantojohtajaJarkko Sairanen, Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtajaKatriina Vainio, konsernin lakiasianjohtaja

Mari Heusala, KTM, s. 1966, nimitettiin henkilöstöjohtajaksi. Hän aloitti tehtävässään 7.1.2019 ja on Vaisalan johtoryhmän jäsen, ja raportoi toimitusjohtaja Kjell Forsénille. Marja Happonen jää eläkkeelle keväällä 2019.

Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen päätökset

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin tiistaina 10.4.2018. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.–31.12.2017.

Osinko
Osingoksi vahvistettiin 1,10 euroa osakkeelta ja ylimääräiseksi osingoksi 1,00 euroa osakkeelta. Osingonmaksujen täsmäytyspäivä oli 12.4.2018 ja maksupäivä 19.4.2018.

K- ja A-sarjan osakkeiden määrä kaksinkertaistui 13.4.2018 toteutuneessa maksuttomassa osakeannissa, jonka jälkeen osinko vastaa 0,55 euroa ja ylimääräinen osinko vastaa 0,50 euroa osakkeelta.

Hallitus
Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kahdeksan. Hallituksen jäseninä jatkavat Petri Castrén, Petra Lundström, Yrjö Neuvo, Mikko Niinivaara, Kaarina Ståhlberg, Pertti Torstila, Raimo Voipio ja Ville Voipio.

Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi vahvistettiin 45 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 35 000 euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 500 euroa per osallistuttu kokous, ja että kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle, palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan tai muun hallituksen perustaman valiokunnan puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle maksetaan 1 000 euroa per osallistuttu kokous toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2019 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Kokouspalkkiot maksetaan rahana.

Tilintarkastaja
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Merja Itäniemi. Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaisesti.

Maksuton osakeanti (osakkeiden splittaus) ja yhtiöjärjestyksen muutos
Yhtiökokous päätti antaa osakkeenomistajille maksutta uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin osaketta kohti annettiin yksi (1) uusi osake (ns. split). Osakeannin täsmäytyspäivä oli 12.4.2018. Uudet osakkeet tuottivat osakkeenomistajan oikeudet 12.4.2018 lukien. Uudet osakkeet eivät oikeuttaneet edellä mainittuihin osingonmaksuihin.

Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen 3 §:ää niin, että vähimmäis- ja enimmäispääomaa koskevat määräykset poistettiin.

Valtuutus omien A-sarjan osakkeiden suunnattuun hankkimiseen
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 400 000 yhtiön oman A-sarjan osakkeen suunnatusta hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 10.10.2019 saakka, ja se korvasi aiemman valtuutuksen omien A-sarjan osakkeiden suunnattuun hankkimiseen.

Valtuutus omien osakkeiden luovuttamiseen
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 1 046 636 oman A-sarjan osakkeen luovuttamisesta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Osakkeiden merkintähinta voidaan maksaa rahan sijasta myös kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella. Valtuutus on voimassa 10.4.2023 saakka, ja se korvasi aiemman valtuutuksen omien A-sarjan osakkeiden luovuttamiseen.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi uudelleen Raimo Voipion ja varapuheenjohtajaksi Yrjö Neuvon.

Hallituksen valiokuntien kokoonpano päätettiin seuraavasti:
Kaarina Ståhlberg valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petri Castrén ja Mikko Niinivaara jäseniksi. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Raimo Voipio valittiin palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petri Castrén ja Mikko Niinivaara jäseniksi. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma ja osakkeet
Vaisalan osakepääoma 31.12.2018 oli 7 660 808 euroa. Vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous päätti antaa osakkeenomistajille maksutta uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin osaketta kohti annettiin yksi (1) uusi osake (ns. split). Osakeannin täsmäytyspäivä oli 12.4.2018 ja uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 12.4.2018. Uudet osakkeet luovutettiin 13.4.2018. Osakeannin jälkeen Vaisalalla on 36 436 728 osaketta, joista 6 778 662 kuuluu sarjaan K ja 29 658 066 sarjaan A. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa 20 äänellä ja jokainen A-sarjan osake 1 äänellä. A-sarjan osakkeet edustivat 81,4 % kaikista osakkeista ja 17,9 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet puolestaan edustivat 18,6 % kaikista osakkeista ja 82,1 % äänimäärästä.

Osakevaihto ja kurssikehitys
Vaisalan A-sarjan osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä tammi–joulukuussa 2018 yhteensä 3 710 610 kappaletta 74,4 miljoonan euron kokonaishintaan. Osakkeen hinta laski vuoden aikana 26 %, kun OMX Helsinki Cap -indeksi laski 8 %. A-sarjan osakkeen viimeinen kauppa tehtiin Nasdaq Helsingissä hintaan 16,50 euroa. Osakkeen ylin kurssi oli 23,90 euroa ja alin 15,85 euroa. Osakkeen volyymilla painotettu keskikurssi oli 20,14 euroa.

A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2018 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 478,7 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen joulukuun viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssiin, oli yhteensä 590,5 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Omat osakkeet ja niihin liittyvät valtuutukset
Varsinainen yhtiökokous 28.3.2017 valtuutti hallituksen päättämään enintään 568 344 oman A-sarjan osakkeen luovuttamisesta. Valtuutus oli voimassa 10.4.2018 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Helmikuussa 2018 hallitus päätti luovuttaa osakkeita tämän valtuutuksen perusteella. Yhteensä 49 046 A-sarjan osaketta luovutettiin maaliskuussa vastikkeetta yhtiön osakepalkkiojärjestelmään 2015 ja ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään 2016 kuuluville 28 avainhenkilölle osakepalkkiojärjestelmien ehtojen mukaisesti.

Vaisalan hallussa oli vuoden 2018 lopussa 646 636 yhtiön omaa A-sarjan osaketta, joiden osuus A-sarjan osakkeista oli 2,2 % ja kaikista osakkeista 1,8 %.

Osakkeenomistajat
Joulukuun 2018 lopussa Vaisala Oyj:llä oli 8 832 (7 853) rekisteröityä osakkeenomistajaa. Suomen ulkopuolella olevat omistajat ja hallintarekisteröidyt omistajat omistivat osakkeista 15,7 (15,7) %. Kotitaloudet omistivat osakkeista 40,8 (39,9) %, yksityiset yritykset 13,7 (14,9) %, rahoitus- ja vakuutuslaitokset 14,4 (13,6) %, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 11,1 (11,2) % ja julkisyhteisöt 4,4 (4,7) %.

Hallituksen ja johtoryhmän osakeomistukset
Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.2018 oli 986 848 (1 050 166). Osakkeiden osuus A-sarjan osakkeista oli 3,3 (3,5) % ja kaikista osakkeista 2,7 (2,9) %. Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien K-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 551 010 (588 336). Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A- ja K-sarjan osakkeiden yhteenlaskettu äänimäärä oli 12 007 048 (12 816 886), joka vastasi 7,3 (7,8) %:a kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Yhtiön toimitusjohtajan omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.2018 oli 34 552 (22 664). Toimitusjohtaja ei omistanut ja hallinnut K-sarjan osakkeita. Muut johtoryhmän jäsenet omistivat ja hallitsivat 67 896 (36 664) A-sarjan osaketta mutta eivät yhtään K-sarjan osaketta.

Lisää tietoa Vaisalan osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.vaisala.fi/sijoittajat.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Kauppapoliittiset epävarmuudet ja epävakaa poliittinen tilanne sekä julkisen sektorin asiakkaiden budjettirahoituksen leikkaukset tai muutokset heidän hankintakriteereissään voivat alentaa tai lykätä Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää.

Digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien sovellusten kehittämisen sekä niihin liittyvien myynnin osaamisen hankkimisen ja kehittämisen viivästyminen voivat hidastaa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen kasvua. Budjettileikkaukset, asiakkaiden monimuotoiset päätöksentekoprosessit, muutokset projektien kattavuudessa sekä rahoituksen saatavuus voivat lykätä infrastruktuurisopimusten solmimista Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella. Häiriöt projektien toimituksissa voivat alentaa tai viivästyttää niihin liittyvää tulosta. Näin ollen Vaisalan taloudellinen suoriutuminen voi vaihdella merkittävästi eri aikoina.

Uusien tuotteiden, kuten muuntajien kunnonvalvontalaitteiden, ilmanlaatuantureiden ja -verkostojen, digitaalisten ratkaisujen sekä olosuhdevalvontajärjestelmien menestyksekkään lanseerauksen tai viranomaishyväksyntöjen pitkittyminen voi viivästyttää Vaisalan kasvusuunnitelmia.

Pitkät katkokset tuotannossa tai testilaitteissa tai häiriöt toimittajien ja alihankkijoiden toimituskyvyssä tai tuotteiden laadussa voivat vaikuttaa merkittävästi Vaisalan liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Kyberriski ja tietojärjestelmien häiriöt voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja digitaalisten ratkaisujen toimittamiseen.

Vaisalan kykyyn toteuttaa menestyksekkäästi ja oikea-aikaisesti investointeja, divestointeja ja uudelleenjärjestelyjä sekä saavuttaa niihin liittyvät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, liittyy epävarmuuksia ja riskejä, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa negatiivisesti liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

Lisää tietoa Vaisalan riskienhallinnasta löytyy Vuosiraportista sekä yrityksen verkkosivuilta osoitteesta www.vaisala.fi/sijoittajat.

Markkinanäkymät 2019

Sään mittausratkaisujen markkinoiden arvioidaan olevan tasaiset. Sään mittausratkaisujen kysynnän arvioidaan paranevan Euroopassa ja jonkin verran Kiinassa ja Americas-alueella. Aasian, Lähi-idän ja Afrikan alueella kysynnän arvioidaan laskevan maltillisesti. Digitaalisten ratkaisujen kysynnän arvioidaan parantuvan maltillisesti edelliseen vuoteen verrattuna.

Teollisuuden mittausratkaisujen markkinoiden arvioidaan jatkavan kasvua kaikissa regioonissa. Olosuhdevalvontajärjestelmien kysynnän arvioidaan kehittyvän positiivisesti. Vaisala jatkaa sähkönsiirtotuotteiden myyntikanavien kehittämistä ja markkinoille pääsyä, mikä on ollut haastavaa, vaikka markkinan odotetaan kehittyvän positiivisesti.

Vuoden 2019 taloudellinen ohjeistus

Vaisala arvioi vuoden 2019 liikevaihdon olevan 380–400 miljoonaa euroa ja liiketuloksen (EBIT) 25–35 miljoonaa euroa sisältäen 10–12 miljoonaa euroa yritysostoihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja ja kertaluonteisia kuluja vuokrasopimukseen liittyen.

Hallituksen ehdotus osingonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 159 556 810,95 euroa, josta tulos on 28 738 865,09 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,58 euroa/osake eli yhteensä noin 20,8 miljoonaa euroa ja loppuosa jätetään omaan pääomaan. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön taloudellista asemaa.

Varsinainen yhtiökokous 2019

Vaisalan varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 26.3.2019 klo 18.00 alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa.

Vuoden 2019 talouskalenteri

Viikon 9 loppuun mennessä Vuosiraportti 2018
26.3.2019: Varsinainen yhtiökokous 2019
24.4.2019: Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2019
19.7.2019: Puolivuosikatsaus 2019
24.10.2019: Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2019

Vantaa, 12.2.2019

Vaisala Oyj
Hallitus

Tämän tiedotteen sisältämät tulevaisuuteen suuntautuneet lausumat perustuvat tällä hetkellä johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo näiden oletusten olevan perusteltuja, ei ole varmuutta, että ne osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista. Syynä voivat olla mm. talouden, markkinoiden, kilpailuolosuhteiden, lakien, säännöksien ja valuuttakurssien muutokset.

Taloudelliset tiedot ja muutokset laskentaperiaatteissa

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti, käyttäen samoja menettelytapoja ja laadintaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä. Kaikki tilinpäätöstiedotteen luvut ovat konsernilukuja. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, mistä johtuen yksittäisten lukujen summa voi poiketa osavuosikatsauksessa esitetystä. Tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut perustuvat Vaisalan vuoden 2018 tilintarkastettuun tilinpäätökseen.

IFRS-standardin mukaisen tilinpäätöksen valmistelu vaatii Vaisalan johdolta arvioiden ja oletusten tekemistä, jotka vaikuttavat raportoidun omaisuuden ja velkojen arvoon sekä tulojen ja menojen kirjaamiseen tuloslaskelmassa. Vaikka arviot perustuvat johdon parhaaseen tietämykseen tilinpäätöstiedotteen päiväyksenä, toteutunut tulos voi erota arvioista.

Vuonna 2018 voimaan tulleet uudet ja muutetut IFRS-standardit
Vaisala on ottanut käyttöön seuraavat uudet ja uudistetut IFRS-standardit ja tulkinnat 1.1.2018 alkaen.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista
Vaisala otti vuonna 2018 käyttöön IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista-standardin (huhtikuun 2016 muutoksilla täydennettynä), joka tuli voimaan tilikausilla, jotka alkavat 1.1.2018 tai sen jälkeen. IFRS 15 sisältää yhden kattavan tuloutusmallin asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. IFRS 15 korvaa IAS 18 Tuotot ja IAS 11 Pitkäaikaishankkeet -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. IFRS 15:n pääperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle sellaiseen rahamäärään, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluita vastaan. IFRS 15:n mukaan yhteisö kirjaa myyntituoton silloin kun (tai sitä mukaa kuin) suoritevelvoite täytetään, toisin sanoen silloin kun asiakas saa määräysvallan suoritevelvoitteen perusteena olevaan tavaraan tai palveluun. Myyntituotot kirjataan tämän periaatteen mukaisesti seuraavia viittä vaihetta noudattaen:

Tunnistetaan asiakassopimus (tai -sopimukset)Tunnistetaan sopimukseen sisältyvät suoritevelvoitteetMääritetään transaktiohintaKohdistetaan transaktiohinta sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteilleKirjataan myyntituotto

Lisäksi IFRS 15 sisältää laajat liitetietovaatimukset.

IFRS 15 -standardin vaikutukset kohdistuivat Vaisalassa enimmäkseen Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen projektiliiketoimintaan, kun taas uuden standardin vaikutukset ovat vähäisiä Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tuote- ja palveluliiketoimintoihin sekä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueeseen.

Projektiliiketoiminta
Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen projektiliiketoiminnan liikevaihto tilikaudella 2017 oli 76 miljoonaa euroa ja 65 miljoonaa euroa tilikaudella 2016. Merkittävimmät muutokset tapahtuivat yllämainituissa vaiheissa kaksi, neljä ja viisi, kun taas vaiheissa yksi ja kolme muutokset olivat vähäisiä.

Vuoden 2018 alusta Vaisala on tulouttanut projektit valmistusasteen mukaisesti. Ennen vuotta 2018 valmistusasteen mukainen tuloutus on ollut projekteissa harvinaista ja sitä on sovellettu vain ajallisesti hyvin pitkiin projekteihin. Yleisin tuloutustapa on ollut tulouttaa laite ja kenttäpalvelut erikseen niiden suhteellisen myyntihinnan mukaisesti. Valmistusasteen mukaiseen tuloutukseen siirtyminen vaikuttaa tuloutusajankohtaan, koska kontrolli tulee siirtymään asiakkaalle vähitellen. Tästä johtuen liikevaihdon ja voiton kirjaaminen aikaistuu.

Tuote- ja palveluliiketoiminta
Tuoteliiketoiminnassa Vaisala on jatkanut toimitusehtoihin perustuvaa tuloutustapaa ja palveluliiketoiminnassa tapaa, joka ajoittaa tuloutuksen hetkeen, jolloin asiakkaat saavat hyödyt palveluista. Määräaikaisissa palvelusopimuksissa, jotka neuvotellaan toimitusprojektien yhteydessä ja jotka toteutuvat projektitoimitusten jälkeen, Vaisala on jatkanut ajan kuluessa tuloutusta erillisenä suoritevelvoitteena.

Vaisalan taloudellinen raportointi ja siirtymä
Tammi–joulukuun 2017 liikevaihto olisi ollut noin 4 miljoonaa euroa pienempi ja tilauskanta olisi ollut kumulatiivisesti 1 miljoonaa euroa alempi IFRS 15:n mukaan tuloutettuna verrattuna vuoden 2017 laskentaperiaatteisiin. Vaikutus perustuu tuloutuksen aikaistumiseen. Vuoden 2017 laskentaperiaatteiden mukainen tuloutus johti kausivaihteluun, jossa kolmannen ja etenkin neljännen neljänneksen liikevaihto oli tyypillisesti korkeampi. IFRS 15 käyttöönotto johtaa tasaisempaan tuloutukseen vuosineljännesten välillä, koska projektit tosiasiallisesti valmistuvat tasaisemmin vuoden aikana.

Vaisala käytti siirtymässä osittain takautuvaa menetelmää, jonka mukaan vain soveltamisen aloittamisajankohtana avoinna oleviin sopimuksiin on sovellettu IFRS 15:ta takautuvasti, mutta ennen sitä loppuunsaatettuja sopimuksia ei ole muutettu takautuvasti. Tästä johtuen Vaisala on tehnyt 0,3 miljoonan euron oikaisun kertyneisiin voittovaroihin 1.1.2018. Lisäksi Vaisala on oikaissut taseessa myyntisaamisia ja muita saamisia 2,8 miljoonaa euroa, vaihto-omaisuutta -2,6 miljoonaa euroa, ostovelkoja ja muita velkoja -0,2 miljoonaa euroa ja tuloverovelkoja 0,1 miljoonaa euroa IFRS 15 käyttöönoton myötä. Vertailuvuosia ei ole oikaistu takautuvasti.

IFRS 15 käyttää termejä “sopimukseen perustuva omaisuuserä” ja “sopimukseen perustuva velka” kuvaamaan eriä, jotka tunnetaan ehkä paremmin myynnin jaksotuksina (accrued revenue, deferred revenue). Konserni on ottanut käyttöön IFRS 15:n käyttämän terminologian näiden erien kuvaamiseen.

IFRS 2 (muutokset) Osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien luokittelu ja arvostaminen
Konserni on ottanut käyttöön muutokset IFRS 2:een ensimmäistä kertaa vuonna 2018.
Muutokset selventävät seuraavia seikkoja:

Käteisvaroina maksettavan osakeperusteisen liiketoimen käyvän arvon arvioinnissa oikeuden syntymisehtojen ja lopullista oikeutta synnyttämättömien ehtojen kirjanpitokäsittelyn tulisi seurata samaa menettelyä kuin omana pääomana maksettavan osakeperusteisen liiketoimen kohdalla.Mikäli verolaki tai sääntely edellyttää yhtiötä pidättämään tietyn määrän oman pääoman ehtoisia instrumentteja, rahalliselta arvoltaan työntekijöiden verovelvoitetta vastaavan määrän työntekijän verovelan kuittaamiseksi ja myöhemmin maksamiseksi veroviranomaiselle (tyypillisesti rahana), ts. osakeperusteisessa järjestelyssä on nettosuoritusominaisuus, on tällainen järjestely luokiteltava kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavaksi liiketoimeksi edellyttäen, että osakeperusteinen maksu olisi luokiteltu omana pääomana maksettavaksi liiketoimeksi ilman sen sisältämää nettosuoritusominaisuutta.Osakeperusteisessa maksussa tapahtuva muutos, joka muuttaa liiketoimen käteisvaroina maksettavasta omana pääomana maksettavaksi, käsitellään seuraavasti: alkuperäinen velka kirjataan pois taseesta;omana pääomana maksettava osakeperusteinen maksu kirjataan myönnetyn oman pääoman ehtoisen instrumentin muutospäivän käypään arvoon siltä osin kuin työtä on suoritettu muutospäivään mennessä; jamahdollinen ero muutospäivän velan kirjanpitoarvon ja omaan pääomaan kirjattavan arvon välillä kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Näiden muutosten käyttöönoton seurauksena Vaisala on 1. tammikuuta 2018 oikaissut muita oman pääoman rahastoja 3,9 miljoonaa euroa sekä ostovelkoja ja muita velkoja -3,9 miljoonaa euroa. Vertailuvuosia ei ole muutettu takautuvasti.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit
Vuonna 2018 Vaisala otti käyttöön IFRS 9 Rahoitusinstrumentit-standardin (heinäkuun 2014 muutoksilla) sekä siitä seuranneet muutokset muihin IFRS-standardeihin, jotka kaikki tulivat voimaan 1. tammikuuta 2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 9:n siirtymäsäännökset sallivat yhtiöiden olla soveltamatta standardia takautuvasti. Vaisala on päättänyt olla soveltamatta standardia takautuvasti. Tästä seuraa, että vertailutiedot esitetään ja ne on määritetty edelleen konsernin aiemman laskentaperiaatteen mukaisesti. Tämän lisäksi Vaisala otti käyttöön IFRS 9:n voimaantulosta seuranneet muutokset IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot –standardiin. Näitä muutoksia sovelletaan vuodelta 2018 esitettäviin liitetietoihin. Vaisala on soveltanut IFRS 9 –standardia sen sisältämien siirtymäsäännösten mukaisesti.

IFRS 9 toi uusia vaatimuksia:

rahoitusvarojen ja –velkojen luokitteluun ja arvostamiseen,rahoitusvarojen arvonalentumisiin jayleiseen suojauslaskentaan.

Näiden muutosten yksityiskohtainen kuvaus sekä niiden vaikutus konsernin konsernitilinpäätökseen on esitetty alla.

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen
Soveltamisen aloittamisajankohta (eli päivä, jolloin konserni arvioi sen olemassa olevia rahoitusvaroja ja –velkoja IFRS 9:n vaatimusten mukaisesti) on 1. tammikuuta 2018. Tästä seuraa, että konserni on soveltanut IFRS 9:n vaatimuksia niihin instrumentteihin, jotka edelleen kirjataan 1. tammikuuta 2018 ja ei ole soveltanut vaatimuksia niihin instrumentteihin, jotka on jo kirjattu pois taseesta 1. tammikuuta 2018. Vertailutietoja ei ole oikaistu minkään instrumenttien osalta.

Kaikki kirjatut rahoitusvarat, jotka kuuluvat IFRS 9:n soveltamisalaan, on arvostettava alkuperäisen kirjaamisen jälkeen joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon perustuen yhtiön liiketoimintamalliin rahoitusvarojen hallinnoimisessa sekä rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteisiin.

Erityisesti:

velkasijoitukset, joita pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimukseen perustuvien rahavirtojen kerääminen ja joiden sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon alkuperäisen kirjaamisen jälkeen; jakaikki muut velka- sekä oman pääoman ehtoiset sijoitukset arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tuloslaskelman kautta (FVTPL).

Vuonna 2018 konsernissa ei ole luokiteltu yhtään jaksotettuun hankintamenoon kirjaamisen tai FVTOCI:n (käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta) edellytykset täyttävää velkainstrumenttia FVTPL-arvostettavaksi.

Yhtiön johto on käynyt läpi ja arvioinut konsernin olemassa olevat rahoitusvarat 1. tammikuuta 2018 sen hetkisten tosiseikkojen ja olosuhteiden valossa ja päätynyt siihen johtopäätökseen, että IFRS 9:n käyttöönotolla oli seuraavat vaikutukset konsernin rahoitusvaroihin niiden luokitteluun ja arvostukseen liittyen:

konsernin kaupankäyntitarkoituksessa pitämien oman pääoman ehtoisten sijoitusten (sisältäen johdannaissopimukset) arvostuksessa ei ole muutosta; nämä instrumentit arvostettiin aiemmin ja arvostetaan edelleen käypään arvoon tuloslaskelman kautta (FVTPL);lainoiksi ja saamisiksi IAS 39:n mukaisesti luokitellut rahoitusvarat (sisältäen myyntisaamiset ja muut saamiset, pitkäaikaiset saamiset sekä rahavarat), jotka arvostettiin jaksotettuun hankintamenoon, arvostetaan edelleen IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon, sillä niitä pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja ja nämä rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.

Standardimuutoksen seurauksena aiemmin lainat ja saamiset ryhmään luokitellut myynti- ja muut saamiset, pitkäaikaiset saamiset ja rahavarat luokitellaan jaksotettu hankintameno-luokkaan. Millään rahoitusvarojen uudelleen luokittelulla ei ole ollut vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan, tulokseen, muihin laajan tuloksen eriin tai laajaan tulokseen vuonna 2018.

Vaisalalla ei ollut yhtään sellaisia rahoitusvaroja, jotka Vaisala olisi aikaisemmin IAS 39:n mukaisesti luokitellut arvostettaviksi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tuloslaskelman kautta (FVTPL) ja jotka olisi tullut luokitella uudelleen tai jotka Vaisala olisi valinnut uudelleen luokiteltaviksi IFRS 9:n käyttöönoton yhteydessä. Vaisalalla ei ollut yhtään sellaisia rahoitusvaroja, jotka Vaisala olisi päättänyt luokitella arvostettaviksi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tuloslaskelman kautta (FVTPL) IFRS 9:n soveltamisen aloittamisajankohtana.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Rahoitusvarojen arvonalentumisen osalta IFRS 9 edellyttää odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvan mallin käyttämistä IAS 39:n syntyneisiin luottotappioihin perustuvan mallin sijaan. Odotettavissa olevien luottotappioiden malli edellyttää, että konserni jokaisena raportointipäivänä ottaa huomioon odotettavissa olevat luottotappiot ja muutokset näissä odotettavissa olevissa luottotappioissa luottoriskissä alkuperäisen kirjaamisen jälkeen tapahtuneiden muutosten huomioimiseksi. Toisin sanoen ei ole enää välttämätöntä, että luottoriskiin vaikuttava tapahtuma on tapahtunut ennen luottotappion kirjaamista.

Tarkemmin sanottuna IFRS 9 edellyttää konsernilta tappiota koskevan vähennyserän kirjaamista odotettavissa olevista luottotappioista, jotka johtuvat:

Velkasijoituksista, jotka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (FVTOCI);Vuokrasaamisista;Myyntisaamisista ja sopimukseen perustuvista omaisuuseristä; sekäTakaussopimuksista, joihin sovelletaan IFRS 9:n arvon alentumisen vaatimuksia.

Erityisesti IFRS 9 edellyttää konsernia arvostamaan rahoitusinstrumenttiin liittyvän tappiota koskevan vähennyserän määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita (ECL), jos kyseiseen rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen tai jos rahoitusinstrumentti on ostettu tai alun perin myönnetty luottoriskin johdosta arvoltaan alentunut rahoitusvaroihin kuuluva erä. Jos rahoitusinstrumentin luottoriski ei kuitenkaan ole kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen (paitsi ostettujen tai alun perin myönnettyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien kohdalla), konsernin tulee arvostaa tähän rahoitusinstrumenttiin liittyvä tappiota koskeva vähennyserä määrään, joka vastaa 12 kuukaudelta odotettavissa olevia luottotappioita. IFRS 9 edellyttää myös tietyissä olosuhteissa myyntisaamisten, sopimukseen perustuvien omaisuuserien ja vuokrasaamisten kohdalla yksinkertaistetun menettelyn käyttöä tappiota koskevan vähennyserän arvostuksessa arvostamalla se määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita.

Katso kohdasta IFRS 9:n käyttöönoton vaikutus taloudelliseen tulokseen yksityiskohdat käyttöönoton yhteydessä tehdyistä oikaisuista.

IFRS 7 –standardiin IFRS 9:n seurauksena tehtyjen muutosten seurauksena myös konsernitilinpäätöksessä esitettävät liitetiedot konsernin altistumisesta luottoriskille ovat entistä kattavammat.

Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen
IFRS 9 toi muutoksen rahoitusvelkojen luokitteluun ja arvostamiseen liittyen käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavan rahoitusvelan käyvän arvon muutosten kirjanpitokäsittelyyn silloin, kun nämä muutokset liittyvät muutoksiin liikkeeseenlaskijan luottoriskissä.

Tarkemmin sanottuna IFRS 9 edellyttää, että ne rahoitusvelan käyvän arvon muutokset, jotka liittyvät kyseisen rahoitusvelan luottoriskin muutoksiin esitetään muissa laajan tuloksen erissä paitsi silloin, kun rahoitusvelan luottoriskin muutosten kirjaaminen muihin laajan tuloksen eriin aiheuttaisi tai kasvattaisi tulosvaikutteista kirjanpidollista epäsymmetriaa. Rahoitusvelan luottoriskiin liittyviä muutoksia käyvässä arvossa ei uudelleen luokitella myöhemmin tulosvaikutteisiksi, vaan siirretään kertyneisiin voittovaroihin kirjattaessa rahoitusvelka pois taseesta. Aiemmin IAS 39:n mukaisesti koko käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavan (FVTPL) rahoitusvelan käyvän arvon muutoksen määrä esitettiin tuloslaskelmassa.

Yllä kuvattu muutos mukaan lukien IFRS 9:n käyttöönotto ei vaikuttanut konsernin rahoitusvelkojen luokitteluun ja arvostamiseen.

Vaisalalla ei ollut yhtään sellaisia rahoitusvelkoja, jotka Vaisala olisi aikaisemmin IAS 39:n mukaisesti luokitellut arvostettaviksi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tuloslaskelman kautta (FVTPL) ja jotka olisi tullut luokitella uudelleen tai jotka Vaisala olisi valinnut uudelleen luokiteltaviksi IFRS 9:n käyttöönoton yhteydessä. Vaisalalla ei ollut yhtään sellaisia rahoitusvelkoja, jotka Vaisala olisi päättänyt luokitella arvostettaviksi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tuloslaskelman kautta (FVTPL) IFRS 9:n soveltamisen aloittamisajankohtana.

Yleinen suojauslaskenta
Vaisala ei sovella suojauslaskentaa ja siten IFRS9:n suojauslaskentaa koskevat vaatimukset eivät vaikuta konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2018.

IFRS 9:n käyttöönoton vaikutus taloudelliseen tulokseen
IFRS 9:n käyttöönotosta seurasi seuraavat oikaisut:

Vaisala soveltaa standardin yksinkertaistettua menettelyä koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen myyntisaamisten ja pitkäaikaishankkeiden asiakassaatavien osalta kuten IFRS 9 vaatii tai sallii. Johto arvioi IFRS 9:n mukaisen odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamismallin soveltamisen johtavan luottotappioiden aikaisempaan kirjaamiseen kuvattujen erien osalta ja kasvattavan näistä kirjattavan tappioita koskevan vähennyserän määrää. Vaisala on oikaissut -0,2 miljoonalla eurolla kertyneitä voittovaroja ja myyntisaamisia ja muita saamisia 1.1.2018.

IFRS 9:n käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätöksen rahavirtoihin.

Vuonna 2018 Vaisala otti käyttöön useita International Accounting Standards Boardin (IASB) julkaisemia IFRS-standardien ja tulkintojen muutoksia, jotka tulivat voimaan tilikausilla, jotka alkavat 1. tammikuuta 2018 tai sen jälkeen. Näiden muutosten käyttöönotolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta tässä tilinpäätöksessä esitettäviin liitetietoihin tai lukuihin.

Myöhemmin sovellettavat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat
Sinä päivänä, jona tämä tilinpäätös on hyväksytty julkaistavaksi, konserni ei ole ottanut käyttöön seuraavia uusia ja uudistettuja IFRS-standardeja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät vielä ole tulleet voimaan ja joita ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa:

IFRS 16 VuokrasopimuksetIFRS 17 VakuutussopimuksetIFRS 9:n muutokset: Etukäteen suoritettavaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen kompensaatioIAS 28:n muutokset: Pitkäaikaiset osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissäVuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2015–2017: Muutokset standardeihin IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen, IFRS 11 Yhteisjärjestelyt, IAS 12 Tuloverot and IAS 23 Vieraan pääoman menotIAS 19 Työsuhde-etuudet –standardin muutokset: Järjestelyn muuttaminen, järjestelyn supistaminen tai velvoitteen täyttäminenIFRS 10 Konsernitilinpäätös –standardin ja IAS 28:n muutokset: Omaisuuserien myynti tai siirto sijoittajayrityksen ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä.IFRIC 23 Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuusIFRS 3:n muutokset: Liiketoiminnan määritelmäIAS 1 ja IAS 8:n muutokset: Olennaisuuden määritelmä

Johto ei odota yllä listattujen standardien käyttöönotolla olevan merkittävää vaikutusta Konsernin tilinpäätöksiin tulevina kausina lukuun IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia.

IFRS 16 Vuokrasopimukset

IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin käyttöönoton vaikutus yleisesti
IFRS 16 sisältää kattavan mallin vuokrajärjestelyiden tunnistamiseen ja tilinpäätöskäsittelyyn sekä vuokralle ottajille, että vuokralle antajille. Tullessaan voimaan 1. tammikuuta 2019 tai sen jälkeen alkaville tilikausille standardi korvaa nykyisen IAS 17 Vuokrasopimukset –standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16:n soveltamisen aloittamisajankohta konsernissa tulee olemaan 1. tammikuuta 2019.

Toisin kuin vuokralle ottajien kirjanpitokäsittely, IFRS 16:n vuokralle antajien vuokrasopimusten kirjaamista koskevat vaatimukset perustuvat pitkälti nykyisen IAS 17 –standardin vaatimuksiin.

Vuokrasopimuksen uuden määritelmän vaikutus
Konserni käyttää IFRS 16:n käyttöönotossa käytännön apukeinoa, jonka mukaan ei ole tarpeen soveltamisen aloittamisajankohtana arvioida uudelleen, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Tämän seurauksena IAS 17:n ja IFRIC 4:n mukainen vuokasopimuksen määritelmä on edelleen voimassa ennen 1. tammikuuta 2019 tehtyjen tai muutettujen vuokrasopimusten osalta.

Vuokrasopimuksen määritelmän muutos liittyy ennen kaikkea määräysvallan käsitteeseen. IFRS 16 erottaa vuokrasopimukset palvelusopimuksista sen perusteella, onko asiakkaalla määräysvalta yksilöidyn omaisuuserän käyttöön. Määräysvallan katsotaan syntyvän, jos asiakkaalla on:

oikeus saada yksilöidyn omaisuuserän käytöstä koituva taloudellinen hyöty kaikilta olennaisilta osin; jaoikeus ohjata kyseisen omaisuuserän käyttöä.

Vaisala soveltaa IFRS 16:n sisältämää vuokrasopimuksen määritelmää ja siihen liittyvää ohjeistusta kaikkiin vuokrasopimuksiin, jotka tehdään tai joita muutetaan 1. tammikuuta 2019 tai sen jälkeen (ja joissa konserni on joko vuokralle antajana tai vuokralle ottajana). Valmistautuessaan IFRS 16 –standardin käyttöönottoon, konserni on vienyt läpi käyttöönottoprojektin. Projekti on osoittanut, että IFRS 16:n sisältämä uusi määritelmä ei merkittävästi muuta vuokrasopimuksen määritelmän täyttävien sopimusten määrää konsernissa.

Vaikutus vuokralle ottajan kirjanpitokäsittelyyn

Operatiiviset vuokrasopimukset
IFRS 16 muuttaa sitä, miten Vaisala käsittelee kirjanpidossa vuokrasopimuksia, jotka aiemmin IAS 17:n mukaan luokiteltiin operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi ja joita ei kirjattu taseeseen.

IFRS 16:n alkuperäisen soveltamisen yhteydessä Vaisala käsittelee kaikkia vuokrasopimuksia (alla kerrotuin poikkeuksin) seuraavasti:

Konsernin taseeseen kirjataan käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokravelat. Vaisala tulee siirtymässä käyttämään IFRS16-standardin mahdollistamaa yksinkertaistettua menetelmää, jossa käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan vuokrasopimusvelan määrään oikaistuna kyseiseen sopimukseen liittyen aiemmin kirjatuilla ennakkoon maksetuilla tai siirtyvillä koroilla (hankintameno). Myöhempänä ajanhetkenä käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoonsa, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot sekä jota on oikaistu vuokrasopimusvelan mahdollisten uudelleenarvostusten vaikutuksilla. Vuokravelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttämällä lisäluoton korkoa. Myöhempänä ajanhetkenä vuokravelan määrään vaikuttavat muun muassa vuokravelan kerryttämä korko, maksetut vuokrat sekä sopimusmuutosten vaikutukset.Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja vuokravelkojen korot.Konsernin rahavirtalaskelmassa maksettujen rahamaksujen kokonaismäärä jaetaan pääoman osuuteen (esitetään osana rahoitustoimintaa) ja korkoon (esitetään liiketoiminnan rahavirrassa).

Vuokrasopimukseen liittyvät kannustimet (kuten vuokravapaa kausi) kirjataan osana käyttöomaisuuserän ja vuokravelan arvostusta, kun IAS 17:n alla niistä seurasi vuokrasopimukseen liittyvän kannustinvelan kirjaaminen. Tämä velka jaksotettiin tuloslaskelmaan tasaerinä vuokrakulujen vähennyksenä.

IFRS 16:n mukaan käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvon alentumisen varalta IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen –standardin mukaisesti. Tämä korvaa aiemman vaatimuksen varauksen kirjaamisesta tappiollisiin vuokrasopimuksiin liittyen.

Vaisala ei tule soveltamaan IFRS 16-standardin tarjoamaa helpotusta olla kirjaamatta omaisuuserää ja vastaavaa vuokrasopimusvelkaa sellaisista omaisuuseristä, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän, tai jotka ovat vähäarvoisia. Näin ollen Vaisala kirjaa taseeseen kaikki olennaiset käyttöoikeusomaisuushyödykkeet ja vuokrasopimusvelat. Taseeseen kirjattavat käyttöoikeusomaisuushyödykkeet koostuvat siirtymähetkellä toimistoista, muista toimitiloista, työsuhdeasunnoista sekä autoista. IFRS16-standardia ei sovelleta epäolennaisiin vuokrasopimuksiin, joiden osalta vuokrakulut kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan.

Vaisalan vuokrasopimuksista valtaosa on määräaikaisia sopimuksia ilman yksipuolisia jatkamis- tai irtisanomisoptioita, jolloin vuokra-aika määritellään sopimuksen kestolle. Mikäli sopimuksessa on ko. ehtoja, johdon on arvioitava todennäköinen vuokra-aika kullekin vuokrasopimukselle. Näiden arvioiden tekemisessä joudutaan käyttämään merkittävää määrää harkintaa. Vuoden 2018 lopussa tällaisten sopimusten määrä ei ole merkittävä.

Vuoden 2018 lopussa konsernin ei-peruutettavissa olevista operatiivisista vuokrasopimuksista johtuvat vuokravelvoitteet olivat yhteensä 16,6 miljoonaa euroa.

Alustavan selvityksen perusteella näistä järjestelyistä 12 miljoonaa euroa liittyy vuokrasopimuksiin, jotka on johdon arvioissa tulkittu olennaisiksi ja tullaan siten IFRS 16-standardin käyttöönoton myötä kirjaamaan taseeseen. Tämän lisäksi 4 miljoonan euron vuokrasopimusvastuun osalta sopimuksen vuokrakausi alkaa vasta tulevaisuudessa. Tämän hetkisen käsityksen mukaan konserni tulee kirjaamaan 13 miljoonan euron käyttöoikeusomaisuuserän ja vastaavan 12 miljoonan euron vuokravelan kaikkiin näihin sopimuksiin liittyen. Siirtymähetkellä voimassa olleiden sopimusten ja alustavan selvityksen perusteella IFRS 16-standardin käyttöönotto vaikuttaa tuloslaskelmaan lisäämällä poistoja 4 miljoonaa euroa ja lisäämällä korkokuluja noin 0,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 myynnin, markkinoinnin, hallinnon sekä tutkimuksen ja kehityksen kulujen ryhmissä kirjattiin vuokrakuluja 4,4 miljoonaa euroa, joista suurin osa tulee poistumaan vuonna 2019.

IAS 17:n mukaan kaikki operatiivisten vuokrasopimusten vuokramaksut esitettiin liiketoiminnan rahavirrassa. IFRS 16:n mukaisten muutosten seurauksena liiketoiminnan tuottamat rahavirrat vähenevät ja rahoitustoimintaan käytetyt rahavirrat kasvavat vastaavalla määrällä.

Vaisala ottaa standardin käyttöön takautuvasti siten, että siirtymän vaikutus kirjataan 1.1.2019 eikä vertailuvuosia oikaista.

Rahoitusleasingsopimukset
Rahoitusleasingsopimuksista aiemmin kirjattujen omaisuuserien kohdalla IFRS 16 ja IAS 17 –standardien merkittävin ero on vuokralle ottajan vuokralle antajalle antamien jäännösarvotakuiden arvostaminen. IFRS 16 edellyttää konsernia kirjaamaan vuokravelan osana vain sen määrän, jonka se odottaa maksavansa jäännösarvotakuun perusteella, eikä maksimimäärää, mikä oli IAS 17:n vaatimus. Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksia 31. joulukuuta 2018 ja siten tällä muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen kirjattuihin lukuihin.

Vaikutus vuokralle antajan kirjanpitokäsittelyyn
IFRS 16:n mukaan vuokralle antaja jatkaa vuokrasopimusten luokittelua joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai operatiivisiksi vuokasopimuksiksi ja käsittelee näitä kahta vuokrasopimustyyppiä kirjanpidossa eri tavoin. IFRS 16 on kuitenkin muuttanut ja laajentanut annettavia liitetietoja erityisesti koskien sitä, miten vuokralle antaja hallinnoi sille vuokratuista omaisuuseristä jäävään jäännösarvo-osuuteen liittyvää riskiä.

IFRS 16:n alla edelleenvuokraaja käsittelee päävuokrasopimusta ja edelleenvuokraussopimusta kahtena erillisenä sopimuksena. Edelleenvuokraajan tulee luokitella edelleenvuokraussopimus joko rahoitusleasingsopimukseksi tai operatiiviseksi vuokrasopimukseksi perustuen arviointiin suhteessa päävuokrasopimuksesta kirjattuun käyttöoikeusomaisuuserään (eikä suhteessa vuokrasopimusten kohdeomaisuuserään, kuten IAS 17:n alla). Konserni ei toimi vuokranantajana 31. joulukuuta 2018 ja siten tällä muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen kirjattuihin lukuihin.

Konsernituloslaskelma
Milj. Euroa 10-12/2018 10-12/2017 1-12/2018 1-12/2017
Liikevaihto 108,3 102,3 348,8 332,6
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut -49,5 -48,6 -163,7 -158,5
Bruttokate 58,8 53,7 185,0 174,0
Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut -33,1 -25,1 -102,8 -93,7
Tutkimus- ja kehityskulut -13,3 -10,4 -45,4 -39,6
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 1,6 0,3 2,1 0,1
Liiketulos 13,9 18,5 38,9 40,9
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 0,1 0,1 0,1 0,1
Rahoitustuotot ja -kulut, netto 0,0 -0,5 -1,5 -2,8
Tulos ennen veroja 14,0 18,1 37,5 38,1
Tuloverot -2,6 -6,3 -8,0 -10,9
Kauden tulos 11,4 11,8 29,5 27,2
Osakekohtainen tulos, euroa 0,32 0,33 0,82 0,76
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 0,31 0,32 0,81 0,75
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. euroa 10-12/2018 10-12/2017 1-12/2018 1-12/2017
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaiset vakuutusmatemaattiset
tuotot ja kulut 0,2 0,0 0,2 0,0
Yhteensä 0,2 0,0 0,2 0,0
Erät, jotka saatetaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot 0,2 -0,4 1,0 -3,2
Yhteensä 0,2 -0,4 1,0 -3,2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä 0,5 -0,4 1,2 -3,2
Kauden laaja tulos yhteensä 11,9 11,4 30,7 24,1
Konsernitase
Milj. euroa
Varat 31.12.2018 31.12.2017
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 74,1 20,6
Aineelliset hyödykkeet 46,3 40,4
Sijoitukset 0,1 0,1
Osuus osakkuusyhtiössä 1,0 0,9
Pitkäaikaiset saamiset 2,1 0,7
Laskennalliset verosaamiset 9,8 7,6
Pitkäaikaiset varat yhteensä 133,2 70,3
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 32,0 28,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset 92,4 83,1
Tuloverosaamiset 0,9 0,5
Rahavarat 72,7 91,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä 198,0 203,5
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät 3,1
Varat yhteensä 334,4 273,8
Oma pääoma ja velat 31.12.2018 31.12.2017
Emoyhtiön omistajien oma pääoma
Osakepääoma 7,7 7,7
Muut rahastot 6,1 3,0
Muuntoerot 0,8 -0,2
Omat osakkeet -9,0 -10,1
Kertyneet voittovarat 177,3 185,1
Oma pääoma yhteensä 182,9 185,4
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 0,2
Eläkevastuut 2,7 2,5
Laskennalliset verovelat 9,4 0,5
Varaukset 0,2 0,2
Muut pitkäaikaiset velat 5,6 2,7
Pitkäaikaiset velat yhteensä 18,0 5,8
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 40,3
Laskuttamattomat saadut ennakot 5,7 4,6
Tuloverovelat 1,4 1,4
Varaukset 3,2 1,3
Ostovelat ja muut velat 81,8 75,3
Lyhytaikaiset velat yhteensä 132,3 82,5
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat 1,1
Velat yhteensä 151,5 88,4
Oma pääoma ja velat yhteensä 334,4 273,8
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Milj. euroa Osake-pääoma Muut rahastot Omat osakkeet Muunto-erot Voitto-varat Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2017 7,7 2,0 -9,6 2,9 175,6 178,5
Kauden tulos 27,2 27,2
Muu laaja tulos -0,0 -3,1 0,0 -3,2
Maksetut osingot -17,8 -17,8
Maksamattomien osinkojen palautus omaan pääomaan 0,1 0,1
Siirto 0,0 -0,0
Omien osakkeiden ostot -0,8 -0,8
Osakeperusteiset maksut 1,0 0,3 1,4
Oma pääoma 31.12.2017 7,7 3,0 -10,1 -0,2 185,1 185,4
Milj. euroa Osake-pääoma Muut rahastot Omat osakkeet Muunto-erot Voitto-varat Yhteensä
Oma pääoma 31.12.2017 7,7 3,0 -10,1 -0,2 185,1 185,4
Avaavan taseen oikaisut omaan pääomaan
IFRS 2:n muutoksen vaikutus 3,9 3,9
IFRS 9:n käyttöönoton vaikutus, verojen jälkeen -0,2 -0,2
IFRS 15:n käyttöönoton vaikutus, verojen jälkeen 0,3 0,3
Oma pääoma 1.1.2018 7,7 6,8 -10,1 -0,2 185,2 189,3
Kauden tulos 29,5 29,5
Muu laaja tulos 0,0 1,0 0,2 1,2
Maksetut osingot -37,6 -37,6
Osakeperusteiset maksut -0,7 1,1 0,4
Oma pääoma 31.12.2018 7,7 6,1 -9,0 0,8 177,3 182,9
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. euroa 1-12/2018 1-12/2017
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut 346,7 330,6
Maksut liiketoiminnan kuluista -289,3 -272,6
Maksetut rahoituserät, netto -0,4 -1,8
Maksetut tuloverot -8,7 -7,1
Liiketoiminnan rahavirta 48,3 49,2
Investointien rahavirta
Yrityshankinnat -51,7 -2,0
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -14,5 -8,5
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 0,1 0,3
Investointien rahavirta -66,1 -10,2
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot -37,6 -17,9
Omien osakkeiden ostot -0,8
Lainasaamisten muutos 0,0 0,0
Lainojen nostot 40,0
Lainojen takaisinmaksut -2,6 0,0
Rahoituksen rahavirta -0,1 -18,6
Rahavarojen muutos lisäys ( + ) / vähennys ( – ) -17,9 20,4
Rahavarat kauden alussa 91,3 72,4
Rahavarojen muutos -17,9 20,4
Myytävänä oleviksi omaisuuseriksi luokitellut rahavarat -1,1
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 0,4 -1,5
Rahavarat kauden lopussa 72,7 91,3
Katsauksen liitetiedot
Saadut tilaukset liiketoiminta-alueittain
Milj. euroa 10-12/2018 10-12/2017 1-12/2018 1-12/2017
Sää ja ympäristö 67,9 55,4 215,2 233,0
Teolliset mittaukset 31,2 28,1 119,0 113,3
Yhteensä 99,1 83,5 334,2 346,3
Liikevaihto liiketoiminta-alueittain
Milj. euroa 10-12/2018 10-12/2017 1-12/2018 1-12/2017
Sää ja ympäristö
Tuotteet 46,4 31,9 125,4 112,0
Projektit 19,1 32,7 70,0 76,4
Palvelut 12,1 9,8 36,9 33,8
Yhteensä 77,6 74,4 232,3 222,2
Teolliset mittaukset
Tuotteet 27,8 25,0 105,1 98,7
Palvelut 2,9 2,9 11,4 11,6
Yhteensä 30,7 27,9 116,4 110,3
Liikevaihto, muu toiminta 0,0 0,0 0,0 0,0
Liikevaihto, yhteensä 108,3 102,3 348,8 332,6
Liiketulos liiketoiminta-alueittain
Milj. euroa 10-12/2018 10-12/2017 1-12/2018 1-12/2017
Sää ja ympäristö 10,5 14,0 17,7 18,2
Teolliset mittaukset 5,6 4,4 23,9 22,8
Muu toiminta -2,1 0,1 -2,7 -0,2
Yhteensä 13,9 18,5 38,9 40,9
Liikevaihto maantieteellisin aluein
Milj. euroa 10-12/2018 10-12/2017 1-12/2018 1-12/2017
EMEA 32,4 36,3 102,3 107,7
Americas 40,2 36,3 136,8 127,3
APAC 35,8 29,8 109,6 97,5
Yhteensä 108,3 102,3 348,8 332,6
Myyntituottojen kirjaamisen ajoitus
Milj. euroa 10-12/2018 10-12/2017 1-12/2018 1-12/2017
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu yhtenä ajankohtana 81,3 89,7 251,7 299,5
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu ajan kuluessa 27,0 12,6 97,1 33,1
108,3 102,3 348,8 332,6
Henkilöstö
10-12/2018 10-12/2017 1-12/2018 1-12/2017
Henkilöstö, keskimäärin 1 780 1 598 1 678 1 592
Henkilöstö, kauden lopussa 1 816 1 608 1 816 1 608
Johdannaissopimukset
Milj. euroa 31.12.2018 31.12.2017
Johdannaissopimuksien nimellisarvot 26,9 38,8
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, varat 0,0 1,5
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, velat 1,0 0,3
Johdannaissopimukset koostuvat valuuttatermiineistä. Käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta
markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja
(käypien arvojen taso 2). Rahoitussopimuksia solmitaan vain vastapuolten kanssa, joilla on korkea luottoluokitus.
Osaketiedot
10-12/2018 10-12/2017 1-12/2018 1-12/2017
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, tuhatta 35 790 35 692 35 790 35 692
Omien osakkeiden määrä, tuhatta 647 744 647 744
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä laimennusvaikutuksella, tuhatta 36 394 36 350 36 376 36 351
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, tuhatta 35 790 35 692 35 772 35 693
Pörssivaihto, tuhatta 916 796 3,136 4,297
Osakekurssi, ylin, euroa 19,90 24,45 23,90 24,45
Osakekurssi, alin, euroa 15,85 20,26 15,85 15,94
Tunnusluvut
10-12/2018 10-12/2017 1-12/2018 1-12/2017
Osakekohtainen tulos, euroa 0,32 0,33 0,82 0,76
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 0,31 0,32 0,81 0,75
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 5,11 5,20
Oman pääoman tuotto, % 16,0 15,0
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa 0,82 0,64 1,35 1,38
Omavaraisuusaste, % 55,6 68,9
Nettovelkaantumisaste, % -17,6 -49,2

Lisätietoja
Talousjohtaja Kaarina Muurinen
Puh. 040 577 5066
Vaisala Oyj

Tiedotustilaisuus ja puhelinkonferenssi
Analyytikoille, sijoittajille ja medialle järjestetään samanaikaisesti englanninkielisen puhelinkonferenssin kanssa tiedotustilaisuus klo 16.00 Hotelli Klaus K:n Studio K:ssa, Bulevardi 2–4, Helsinki.

Puhelinkonferenssiin, jonka aikana voi esittää kysymyksiä, voi osallistua soittamalla numeroon 09 8171 0310, rekisteröintitunnus 85729515#.

Audiocast
Toimitusjohtaja Kjell Forsénin esitystä voi seurata myös reaaliaikaisena verkkolähetyksenä (audiocast) osoitteessa www.vaisala.fi/sijoittajat klo 16.00 alkaen. Esitys julkaistaan tallenteena klo 18.00 mennessä samassa osoitteessa.

Jakelu
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.vaisala.fi

Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys. Yli 80-vuotiseen kokemukseemme pohjaten tarjoamme asiakkaillemme luotettavia mittaratkaisuja ja palveluja paremman päätöksenteon, turvallisuuden ja tehokkuuden tueksi. Vaisalan pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja yhtiön palveluksessa on noin 1 850 ammattilaista eri puolilla maailmaa. Yhtiön A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki arvopaperipörssissä. www.vaisala.fi www.twitter.com/VaisalaSuomi

Liite

Tilinpäätöstiedote 2018

Nordea Bank Abp laskee liikkeeseen 4 uutta unlimited turbowarranttisarjaa 13.02.2019, sarjat 2019: L8N FI.

Nordea Bank Abp laskee unlimited turbowarrantit liikkeeseen osana warrantti- ja sertifikaattiohjelmaansa, joka muodostuu 18.12.2018 julkaistusta ohjelmaesitteestä ja mahdollisista täydentävistä ohjelmaesitteistä sekä unlimited turbowarranttien lopullisista ehdoista. Unlimited turbowarranttien kohde-etuuksina ovat OMX Stockholm 30

Liikkeeseenlaskija Nordea Bank Abp
Instrumentti Unlimited turbowarrantti
Kohde-etuus OMX Stockholm 30
Unlimited turbowarranttien kokonaismäärä 250 000 per ISIN
Kaupankäyntierä 1 unlimited turbowarrantti
Markkinatakaaja Nordea Bank Abp

Lisätietoa instrumenteista on saatavissa: http://www.nasdaqomxnordic.com/

Kaupankäyntitunnus Unlimited turbowarrantin ISIN-koodi Kohde-etuus Kohde-etuuden ISIN-koodi
TLONGOMXNONF83 FI4000366026 OMX Stockholm 30 SE0000337842
TLONGOMXNONF84 FI4000366034 OMX Stockholm 30 SE0000337842
TLONGOMXNONF85 FI4000366042 OMX Stockholm 30 SE0000337842
TLONGOMXNONF86 FI4000366059 OMX Stockholm 30 SE0000337842

Tukholmassa 18.01.2018

NORDEA BANK Abp

Per Wickman

Lisätietoja: Per Wickman puh. nro. +46 8 407 95 08

Liite

Unlimited turbos exchange notice 2019-02-13

EAB GROUP OYJ: OSAKKEIDEN MITÄTÖINTI

TIEDOTE, 12. HELMIKUUTA 2019 OSAKKEET

EAB GROUP OYJ: OSAKKEIDEN MITÄTÖINTI

EAB Group Oyj: on mitätöinyt omia osakkeitaan 3 288 368 kappaletta. Osakemäärän muutos on merkitty kaupparekisteriin 12. helmikuuta 2019. Muutos otetaan huomioon kaupankäynnissä 13. helmikuuta 2019.

EAB Group Oyj:n B-osakkeen perustiedot:

Kaupankäyntitunnus: EABGB
ISIN-koodi: FI4000157441
id: 114441
Osakemäärä: 8 263 914

Nasdaq Helsinki Oy, Surveillance, survo@nasdaq.com, +358 9 6166 7260

Neo Industrial: Liikevaihto jäi edellisvuodesta, liiketulos ohjeistuksen mukainen

NEO INDUSTRIAL OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2019 klo 10.50

Liikevaihto jäi edellisvuodesta, liiketulos ohjeistuksen mukainen

Tammi-joulukuussa

Konsernin liikevaihto 103,8 miljoonaa euroa (110,9 miljoonaa).Liiketulos oli 1,0 (5,1) miljoonaa euroa, vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rasittivat tilikauden liiketulosta 0,6 miljoonaa ja IAS 19 eläkekirjaukset kasvattivat henkilöstökuluja 0,6 miljoonaa.Kaapelitoimialan liiketulos oli 1,9 (5,6) miljoona euroa.Tilikauden tulos oli -0,5 (3,0) miljoonaa euroa.Sijoitetun pääoman tuotto oli 8,4 prosenttia (25,4).

AVAINLUVUT

1-12/2018 1-12/2017
Liikevaihto, milj. euroa 103,8 110,9
Liiketulos, milj. euroa 1,0 5,1
Liiketulos ennen avoimien asiakasjohdannaisten arvonmuutosta, milj.euroa 1,1 4,9
Katsauskauden tulos, milj. euroa -0,5 3,0
Tulos/osake, euroa -0,09 0,51
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) 8,4 25,4
IAS 19 oikaistu omavaraisuusaste, % 25,5 30,4

TOIMITUSJOHTAJA RALF SOHLSTRÖM:

Kaapeleiden ennakoitua heikompi kysyntä heinäkuussa 2018, joka normaalisti on kaapelimyynnin huippusesonkia, pienensi liikevaihtoa ja liiketulosta edellisvuodesta.

Alkuvuoden heikon tuloskehityksen johdosta Neo Industrialin tytäryhtiö Reka Kaapeli aloitti syyskuussa toiminnan kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on kehittää yhtiön kilpailukykyä ja kannattavuutta. Kilpailukyvyn lisäämiseksi ja kannattavuuden varmistamiseksi Reka Kaapeli panostaa yhä vahvemmin myynnin kehittämiseen ja tuotekehitykseen.

Osana toiminnan kehittämisohjelmaa Reka Kaapeli parantaa läsnäoloaan markkinoilla organisoimalla kotimaan myynnin uudelleen ja perustamalla kaksi uutta aluemyyntikonttoria kotimaan myynnin ollessa tällä hetkellä keskitetty yhtiön Hyvinkään toimipisteeseen.

Reka Kaapeli panostaa myös yhä vahvemmin tuotekehitykseen ja tuottavuuden parantamiseen. Yhtiö toi markkinoille lokakuussa 2018 uuden, korkeamman paloluokan asennuskaapelituoteperheen, jonka päämarkkina-alueena on Suomen lisäksi Baltia. Reka Kaapeli on lanseerannut päämarkkina-alueellaan Pohjoismaissa myös muita uusia tuotteita.

Reka Kaapelin hyvä maine markkinoilla luo yhdessä myynnin ja tuotekehityksen panostusten kanssa hyvät mahdollisuudet markkinaosuuksien kasvattamiseen jatkossa.

Neljännen vuosineljänneksen tulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 0,3 miljoonaa euroa parempi kuin edellisvuonna, mikä antaa hyvät lähtökohdat vuodelle 2019.

Neo Industrialin liiketoiminnan luonteeseen kuuluvat suuret vaihtelut kvartaalien välillä, ja ne voivat poiketa myös eri vuosina toisistaan.

LIIKEVAIHTO JA TALOUDELLINEN TULOS
Neo Industrial –konsernin liikevaihto vuonna 2018 oli 103,8 miljoonaa euroa (110,9 miljoonaa). Tilikauden tulos oli -0,5 miljoonaa euroa (3,0 miljoonaa).

IFRS 15-standardin käyttöönotto 1.1.2018 alkaen muutti osittain Neo Industrial -konsernin liikevaihdon kirjausajankohtaa kaapelien oheistuotteiden, kelojen, osalta. Muutoksen vaikutus vuoden 2018 liikevaihtoon oli 0,5 miljoonaa euroa ja tulokseen 0,4 miljoonaa euroa. Vaikutus avaavaan taseeseen oli – 0,9 miljoonaa euroa.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi tuli voimaan 1.1.2018. Standardin myötä Neo Industrial -konsernin asiakaskohtaisissa suojauksissa käytetään 1.1.2018 alkaen suojauslaskentaa, jossa avointen asiakaskohtaisten johdannaisten muutos kirjataan laajan tuloksen kautta omaan pääomaan. Aiemmin muutokset käsiteltiin suppean tuloslaskelman kautta. Muiden suojausten käsittely ei muuttunut.

TASE JA RAHOITUS
Tilikauden lopussa korolliset velat olivat 13,0 (9,8) miljoonaa euroa, josta muita kuin rahoitusleasingvelkoja oli 9,7 (6,2) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma tilikauden päättyessä oli 46,3 miljoonaa euroa (43,2). Varastot olivat tilikauden aikana korkealla tasolla sitoen varoja ja vaikuttaen siten paikoin myös maksuvalmiuteen. Vuoden 2019 sesonkiin valmistautumiseksi yhtiö sopi tilikaudella uudesta 3 miljoonan euron limiittilainasta, joka oli vuoden 2018 lopussa kokonaan käytössä.

MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA
Neo Industrial Oyj:n (“Neo Industrial” tai “Yhtiö”) tytäryhtiö Reka Kaapeli Oy (“Reka Kaapeli”) teki syyskuussa merkittävän maakaapelisopimuksen, jonka arvo on noin 7 miljoonaa euroa. Toimitukset jakaantuvat vuosille 2019-2021. Maakaapeleita käytetään rakennettaessa sähkönjakeluverkkoja, joihin sääolot eivät vaikuta.

Reka Kaapeli aloitti syyskuussa 2018 toiminnan kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on kehittää yhtiön kilpailukykyä ja kannattavuutta. Osana toiminnan kehittämisohjelmaa käydyt yhteistoimintaneuvottelut johtivat yhteensä 18 henkilön irtisanomiseen yhtiön Hyvinkään, Riihimäen ja Keuruun toimipisteistä. Lisäksi määräaikaisten työsuhteiden päättymiset ja vuodelle 2019 ajoitetut eläkejärjestelyt alentavat yhtiön palkkakustannuksia vuodesta 2019 lähtien. Henkilöstövähennyksistä saavutettavat kustannussäästöt ovat i vuonna 2019 noin 0,7 miljoonaa euroa.

Kilpailukyvyn lisäämiseksi ja kannattavuuden varmistamiseksi Reka Kaapeli panostaa yhä vahvemmin myynnin kehittämiseen sekä tuotekehitykseen. Reka Kaapeli parantaa läsnäoloaan markkinoilla organisoimalla Suomen myynnin uudelleen ja perustamalla kaksi uutta aluemyyntikonttoria.

Reka Kaapeli toi markkinoille lokakuussa 2018 uusia asennuskaapelituotteita. Reka Kaapeli panostaa tuotekehitykseen keskittymällä erityisesti uuden rakennusstandardin mukaisten, korkeampaan Cca-paloluokkaan hyväksyttyjen kaapelien kehittämiseen.

SEGMENTIT
Neo Industrialin teollisena toimialana on kaapeliteollisuus.

KAAPELITOIMIALA

H2/2018 H2/2017 Muutos 2018 2017 Muutos
Liikevaihto, milj.euroa 49,2 52,9 -7,0 % 103,8 110,9 -6,4 %
Liiketulos, milj.euroa 0,5 1,8 -72,2 % 1,9 5,6 -66,1 %

Kaapelitoimialan liikevaihto oli 103,8 miljoonaa euroa (110,9). Liiketulos oli 1,9 miljoonaa euroa (5,6). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rasittivat tilikauden tulosta 0,6 miljoonaa euroa. Lisäksi IAS 19 -eläkekirjaukset kasvattivat henkilöstökuluja 0,6 miljoonaa (0,3) euroa.

Vuonna 2018 myyntivolyymit pienenivät Reka Kaapelin päämarkkina-alueella Pohjoismaissa edellisvuodesta. Myyntivolyymit pienenivät myös muilla markkina-alueilla.

Toimialan avainraaka-aineita ovat kupari ja alumiini sekä muovit. Vuoden alussa kuparin tonnimääräinen hinta oli 5 967 euroa ja alumiinin hinta 1 869 euroa tonnilta. Joulukuun 2018 lopussa kuparin hinta oli 5 206 euroa ja alumiinin hinta 1 632 euroa.

Kuparin päiväkohtainen hinta oli korkeimmillaan kesäkuussa 2018, jolloin se oli 6 182 euroa tonnilta, ja alhaisemmillaan syyskuussa, jolloin se kävi 5 024 eurossa. Alumiinin hinta oli korkeimmillaan huhtikuussa 2018, jolloin se oli 2 102 euroa tonnilta, ja alimmillaan huhtikuussa, jolloin se kävi 1 605 eurossa.

Metallien ostoissa käytetään osittaista hintasuojausta hyödykejohdannaisten avulla.

Tehdyt investoinnit, 2,4 miljoonaa euroa (2,9 miljoonaa euroa vuonna 2017), kohdistuivat erityisesti tuottavuuden tehostamiseen. Myös ylläpitoinvestointeja toteutettiin.
Kaapelitoimialan osakkuusyhtiön Nestor Cables Oy:n liikevaihto oli 36,0 miljoonaa euroa (29,4). Liiketulos oli positiivinen ja edellistä vuotta suurempi. Konsernissa osakkuusyhtiön osakkeiden kirjanpitoarvo on nolla eikä tulososuutta ole huomioitu konsernin luvuissa. Konsernilla ei ole vastuuta Nestor Cables Oy:n tappioista.

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN
Yhtiön tiedon mukaan USA:n Rusalille asettamat pakotteet ovat päättyneet tammikuussa 2019.
Reka Kaapeli sopi helmikuussa 2019 lyhytaikaisesta 1,5 miljoonan euron lähipiirilainasta käyttöpääomarahoitukseen.

RISKIT JA LIIKETOIMINNAN EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Neo Industrialin rahoitusriskejä ovat valuutta-, korko-, hyödyke-, maksuvalmius-, luotto- ja sijoitustoiminnan markkinariskit. Rahoitusriskejä ja niiden suojaustoimenpiteitä on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiön tulevaisuuden riskitekijät liittyvät sen toimialayhtiöiden liiketoiminnan kehitykseen.

Kaapelitoimialan liiketoiminnan merkittävimmät riskit liittyvät markkinatilanteen kehittymiseen, raaka-aineiden ja valuuttojen hintavaihteluihin sekä käyttöpääoman hallintaan eri tilanteissa. Suurten kausivaihtelujen aikana tavarantoimittajien maksuehdot vaikuttavat olennaisesti kykyyn rakentaa riittävät varmuusvarastot kilpailukykyisen toimitusajan varmistamiseksi. Kausivaihteluiden vaikutusta tehtaiden kuormitustilanteeseen pyritään myös tasaamaan toimintamallien kehittämisellä.

Kaapelitoimialan liiketoiminnan avainraaka-aineita ovat metallit (kupari ja alumiini) ja muovit. Metallien ostoissa käytetään osittaista hintasuojausta hyödykejohdannaisten avulla. Metallien osalta on tärkeää sekä metallien dollarimääräisen hinnan että USD/EUR valuuttakurssisuhteen kehitys. Valuuttasuojauksia tehdään lisäksi tärkeimpien myyntivaluuttojen osalta. Sähkön hinnan suojauksissa käytetään hintakiinnityksiä.

Konserni on toteuttanut ja toteuttaa konsernirakenteen yksinkertaistamista fuusioilla. Verottaja on kyseenalaistanut vuonna 2015 toteutetun tytäryhtiöfuusion veroneutraaliuden. Neo Industrial on hakenut muutosta veropäätökseen. Neo Industrialin näkemys on, että sulautuminen on yleisseuraanto ja siten veroneutraali. Yhtiön ja verottajan näkemysero on 1.2 miljoonaa euroa.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT
Vuonna 2019 Neo Industrialin liiketuloksen ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä odotetaan kasvavan vuodesta 2018.

OSINKOPOLITIIKKA
Neo Industrialin tavoitteena on käyttää nettotuloksesta vähintään 30 % osingonmaksuun.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2019
Neo Industrial Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 28.3.2019 klo 13.00 Helsingissä. Erillinen yhtiökokouskutsu julkaistaan 28.2.2019.

JULKISTAMISMENETTELY
Neo Industrial Oyj noudattaa Finanssivalvonnan standardin 5.2b mahdollistamaa julkistamismenettelyä ja julkistaa tilinpäätöstiedotteen tämän pörssitiedotteen liitetiedostona. Tiedote on nähtävissä kokonaisuudessaan Neo Industrialin verkkosivuilla osoitteessa www.neoindustrial.fi

Hyvinkäällä 12.2.2019
Neo Industrial Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Ralf Sohlström, puh. 040 770 2720

www.neoindustrial.fi

Neo Industrial Oyj:n strategiana on investoida pääasiassa teollista liiketoimintaa harjoittaviin ja keskenään synergiaetuja tarjoaviin yrityksiin. Yhtiön tavoitteena on kehittää ostettuja yrityksiä aktiivisella omistajuudella ja luoda niihin lisää arvoa. Tuottoa sijoitukselle syntyy osinkona ja arvonnousuna. Neo Industrialin B-osake noteerataan NASDAQ Helsingin päämarkkinalla. Neo Industrialin teollisena toimialana on kaapeliteollisuus.

Liite

Neo Industrial Oyj_Tilinpäätöstiedote_2018

EAB Group Oyj:n tytäryhtiöt Elite Partners Oy ja Nousukaari Oy ovat sulautuneet EAB Group Oyj:hin ja näiden omistamat EAB Group Oyj:n osakkeet on mitätöity

EAB Group Oyj, Yhtiötiedote 12.2.2019 klo 10.30

EAB Group Oyj:n tytäryhtiöt Elite Partners Oy ja Nousukaari Oy ovat sulautuneet EAB Group Oyj:hin ja näiden omistamat EAB Group Oyj:n osakkeet on mitätöity

TÄTÄ TIEDOTETTA EI SAA JULKAISTA TAI LEVITTÄÄ SUORAAN TAI VÄLILLISESTI YHDYSVALLOISSA, AUSTRALIASSA, KANADASSA, HONG KONGISSA, ETELÄ-AFRIKASSA, SINGAPORESSA, UUDESSA-SEELANNISSA TAI JAPANISSA.

EAB Group Oyj:n (“EAB”, “Yhtiö”) 24.10.2018 julkistaman järjestelyn mukaisesti Yhtiön kokonaan omistamien tytäryhtiöiden Elite Partners Oy:n ja Nousukaari Oy:n (“Kohdeyhtiöt”) sulautuminen Yhtiöön on pantu täytäntöön ja rekisteröity 12.2.2019. Kohdeyhtiöiden omistamat EAB:n osakkeet, yhteensä 3 135 262 A-sarjan osaketta ja 3 288 368 B-sarjan osaketta on mitätöity sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröinnin yhteydessä 12.2.2019. Mitätöidyt, Nasdaq First North Finland -kauppapaikalla kaupankäynnin kohteena olevat B-sarjan osakkeet, yhteensä 3 288 368 kappaletta, poistetaan kaupankäynnistä 13.2.2019.

Järjestelyn loppuunsaattamisen jälkeen EAB:n osake- ja äänimäärät ovat seuraavat:
A-sarjan osakkeita 5 579 358 kappaletta, jotka tuottavat yhteensä 111 587 160 ääntä
B-sarjan osakkeita 8 263 914 kappaletta, jotka tuottavat yhteensä 8 263 914 ääntä
Yhteensä 13 843 272 osaketta ja 119 851 074 ääntä.

Nasdaq First North Finland -kauppapaikalla on kaupankäynnin kohteena yhteensä 8 263 914 kappaletta B-sarjan osakkeita.

EAB GROUP OYJ
Hallitus

Lisätietoja:
EAB Group Oyj

Daniel Pasternack, toimitusjohtaja
+358 50 569 3416
daniel.pasternack@eabgroup.fi

Kari Juurakko, hallituksen puheenjohtaja
+358 50 582 7411
kari.juurakko@eabgroup.fi

Hyväksytty Neuvonantaja Merasco Oy
Puhelin: +358 9 6129 670

Tämä yhtiötiedote sisältää tietoja, joita EAB Group Oyj:n on julkaistava markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) perusteella. Yhtiötiedote toimitettiin julkaistavaksi 12.2.2019 klo 10.30 (EET) yllä mainittujen henkilöiden toimesta.

EAB-konserni tarjoaa monipuolisia ja korkeatasoisia varainhoitopalveluita yksityisasiakkaille, yrityksille ja ammattisijoittajille. Konsernin emoyhtiö EAB Group Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n (Helsingin pörssi) ylläpitämälle First North Finland -markkinapaikalle. EAB-konsernin markkinointinimenä käytetään nimeä Elite Alfred Berg. Konserniin kuuluu sijoituspalveluita tarjoava EAB Varainhoito Oy ja rahastoyhtiönä ja vaihtoehtorahaston hoitajana toimiva EAB Rahastoyhtiö Oy. Konsernin asiakaskunta koostuu yksityishenkilöistä ja yhteisöistä, joita se palvelee valtakunnallisesti 14 paikkakunnalla. Konsernin palveluksessa on yli 100 sijoitusalan ammattilaista, minkä lisäksi sen palveluita tarjoaa yli 25 sidonnaisasiamiestä. Konserni hoitaa asiakkaidensa puolesta yli 3 miljardin euron varallisuutta. Tutustu EAB-konsernin palveluihin osoitteessa: www.eabgroup.fi.

JAKELU:
Nasdaq Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
www.eabgroup.fi

Verkkokauppa.com Oyj IFRS vertailutiedot

Verkkokauppa.com Oyj YHTIÖTIEDOTE 12.2.2019 klo 9:05

Verkkokauppa.com Oyj (“Yhtiö”) ilmoitti yhtiötiedotteessaan 12.12.2018, että yhtiö laatii 31.12.2018 päättyvää tilikautta koskevan tilinpäätöstiedotteensa ja tilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Yhtiö on aiemmin laatinut tilinpäätöksensä, mukaan lukien osavuosikatsauksensa, suomalaisten tilinpäätössäännösten (FAS) mukaisesti.

Tämän tiedotteen taloudellinen informaatio perustuu IFRS-standardeihin, jotka olivat voimassa 31.12.2018 kuitenkin siten, että IFRS 16 Vuokrasopimukset standardia on sovellettu ennenaikaisesti. Verkkokauppa.com Oyj on ottanut IFRS 16 standardin käyttöön täysin takautuvasti soveltaen. Siirtymässä on sovellettu IFRS 1 -standardia (Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto). Verkkokauppa.com Oyj ei ole soveltanut siirtymässä mitään IFRS 1 sallimia poikkeuksia.

IFRS:n siirtymisestä aiheutuvat keskeiset erot suomalaiseen tilinpäätösnormistoon verrattuna on kuvattu tämän yhtiötiedotteen liitetiedoissa. Lisätietoja suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaisesti laadituista yhtiön taloudellisista tiedoista on saatavilla tilintarkastetuista tilinpäätöksistä sekä tilintarkastamattomista osavuosikatsauksista, jotka löytyvät yhtiön verkkosivuilta www.verkkokauppa.com.

Tässä tiedotteessa esitetyt taloudelliset tiedot ovat tilintarkastamattomia lukuun ottamatta suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaista tuloslaskelmaa ja tasetta 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta sekä tasetta 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta.

Taloudelliset tiedot

Verkkokauppa.com Oyj on laatinut seuraavat tilintarkastamattomat IFRS -taloudelliset tiedot antaakseen sijoittajilleen vertailutietoa Verkkokauppa.com Oyj:n tuloslaskelmasta, taseesta ja keskeisistä tunnusluvuista 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta, 2017 ja 2018 vuosineljänneksiltä sekä IFRS-siirtymäpäivän taseesta 1.1.2017.

Tuloslaskelma 1.7.-30.9.2018 sekä 1.1.-30.9.2018

Viittaus 1.7.-
30.09.2018
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.7.-
30.09.2018
IFRS
1.1.-
30.09.2018
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.1.-
30.09.2018
IFRS
Tuhatta euroa
Liikevaihto 1a) 116 772 102 116 874 321 499 482 321 981
Liiketoiminnan muut tuotot 121 121 214 214
Materiaalit ja palvelut 4b) -99 397 -119 -99 517 -273 173 279 -272 894
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 1b) -6 769 -274 -7 043 -21 147 -800 -21 947
Poistot 2) -306 -955 -1 261 -962 -2 869 -3 831
Liiketoiminnan muut kulut 1a), 1b), 2) -7 024 1 550 -5 474 -20 626 4 481 -16 145
Liiketulos 3 397 304 3 702 5 804 1 573 7 377
Rahoitustuotot 1 1 7 7
Rahoituskulut 2) -47 -362 -410 -73 -1 198 -1 271
Tulos ennen veroja 3 351 -58 3 293 5 738 375 6 112
Tuloverot 5) -700 21 -678 -1 167 -55 -1 222
Kauden tulos 2 652 -37 2 615 4 571 320 4 891
Kauden tuloksen jakautuminen
Yhtiön omistajille 2 652 2 615 4 571 4 891
Yhtiön omistajille
kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen
tulos
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton ja
laimennettu (euroa)
0,06 0,06 0,10 0,11

Laaja tuloslaskelma 1.7.-30.9.2018 sekä 1.1.-30.9.2018

Viittaus 1.7.-
30.09.2018
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.7.-
30.09.2018
IFRS
1.1.-
30.09.2018
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.1.-
30.09.2018
IFRS
Tuhatta euroa
Kauden tulos 2 652 2 615 4 571 4 891
Erät, joita ei siirretä
myöhemmin
tulosvaikutteisiksi
Käyvän arvon muutokset
oman pääoman ehtoisista
sijoituksista
3b) -23 -23 -23 -23
Muut laajan tuloksen erät
yhteensä verojen jälkeen
-23 -23 -23 -23
Kauden laaja tulos 2 652 -23 2 592 4 571 -23 4 868
Kauden laajan tuloksen
jakautuminen
Yhtiön omistajille 2 652 2 592 4 571 4 868

Tase 30.9.2018

30.9.2018 IFRS-
oikaisujen
vaikutus
30.9.2018
Tuhatta euroa Viittaus FAS IFRS
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 909 909
Aineelliset hyödykkeet 2 066 2 066
Käyttöoikeusomaisuuserät 2) 22 670 22 670
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 3b) 275 275
Laskennalliset verosaamiset 5) 1 131 1 131
Myyntisaamiset 3a) 1 707 1 707
Muut pitkäaikaiset saamiset 437 437
Pitkäaikaiset varat yhteensä 5 394 23 801 29 194
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 4b) 52 258 -398 51 861
Myyntisaamiset 3a) 13 746 13 746
Muut saamiset 927 927
Tuloverosaamiset 1c) 0 778 778
Siirtosaamiset 1c) 7 391 -778 6 613
Rahavarat 25 975 25 975
Lyhytaikaiset varat yhteensä 100 297 -398 99 900
Varat yhteensä 105 691 23 403 129 094
Oma pääoma
Osakepääoma 100 100
Omat osakkeet 1d) -502 -502
Käyvän arvon rahasto 3c) -33 -33
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 25 554 25 554
Kertyneet voittovarat 1), 2), 3), 4), 5) 8 678 -3 509 5 169
Kauden tulos 4 571 320 4 891
Oma pääoma yhteensä 38 902 -3 724 35 179
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 23 616 23 616
Laskennalliset verovelat 5) 9 9
Poistoero 4a) 47 -47 0
Varaukset 675 675
Pitkäaikaiset velat yhteensä 722 23 578 24 300
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 3 698 3 698
Saadut ennakkomaksut 2 664 2 664
Ostovelat 48 173 48 173
Muut lyhytaikaiset velat 4 900 4 900
Siirtovelat 2) 10 330 -149 10 181
Lyhytaikaiset velat yhteensä 66 067 3 549 69 615
Velat yhteensä 66 789 27 127 93 916
Oma pääoma ja velat yhteensä 105 691 23 403 129 094

Tuloslaskelma 1.4.-30.6.2018 sekä 1.1.-30.6.2018

Viittaus 1.4.-
30.06.2018
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.4.-
30.06.2018
IFRS
1.1.-
30.06.2018
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.1.-
30.06.2018
IFRS
Tuhatta euroa
Liikevaihto 1a) 102 214 200 102 414 204 727 380 205 107
Liiketoiminnan muut tuotot 73 73 93 93
Materiaalit ja palvelut 4b) -87 593 204 -87 390 -173 776 399 -173 377
Työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut
1b) -7 292 -253 -7 545 -14 379 -526 -14 904
Poistot 2) -325 -955 -1 279 -656 -1 914 -2 571
Liiketoiminnan muut kulut 1a), 1b), 2) -6 702 1 443 -5 260 -13 602 2 930 -10 671
Liiketulos 374 639 1 012 2 407 1 269 3 676
Rahoitustuotot 2 2 5 5
Rahoituskulut 2) -13 -413 -426 -26 -836 -862
Tulos ennen veroja 363 225 588 2 387 433 2 819
Tuloverot 5) -77 -49 -125 -467 -76 -543
Kauden tulos 286 177 462 1 919 357 2 276
Kauden tuloksen
jakautuminen
Yhtiön omistajille 286 462 1 919 2 276
Yhtiön omistajille
kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen
tulos
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton ja
laimennettu (euroa)
0,01 0,01 0,04 0,05

Laaja tuloslaskelma 1.4.-30.6.2018 sekä 1.1.-30.6.2018

Viittaus 1.4.-
30.06.2018
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.4.-
30.06.2018
IFRS
1.1.-
30.06.2018
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.1.-
30.06.2018
IFRS
Tuhatta euroa
Kauden tulos 286 462 1 919 2 276
Kauden laaja tulos 286 462 1 919 2 276
Kauden laajan tuloksen
jakautuminen
Yhtiön omistajille 286 462 1 919 2 276

Tase 30.6.2018

30.6.2018 IFRS-
oikaisujen
vaikutus
30.6.2018
Tuhatta euroa Viittaus FAS IFRS
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 884 884
Aineelliset hyödykkeet 2 146 2 146
Käyttöoikeusomaisuuserät 2) 23 537 23 537
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 3b) 316 -23 294
Laskennalliset verosaamiset 5) 1 106 1 106
Myyntisaamiset 3a) 1 528 1 528
Muut pitkäaikaiset saamiset 437 437
Pitkäaikaiset varat yhteensä 5 312 24 620 29 932
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 4b) 53 556 -278 53 278
Myyntisaamiset 3a) 11 481 11 481
Muut saamiset 724 724
Tuloverosaamiset 1c) 0 755 755
Siirtosaamiset 1c) 6 283 -755 5 528
Rahavarat 21 302 21 302
Lyhytaikaiset varat yhteensä 93 346 -278 93 068
Varat yhteensä 98 657 24 342 122 999
Oma pääoma
Osakepääoma 100 100
Omat osakkeet 1d) -502 -502
Käyvän arvon rahasto 3c) -18 -18
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 25 493 25 493
Kertyneet voittovarat 1), 2), 3), 4), 5) 10 747 -3 535 7 212
Kauden tulos 1 919 357 2 276
Oma pääoma yhteensä 38 259 -3 699 34 560
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 24 444 24 444
Laskennalliset verovelat 5) 9 9
Poistoero 4a) 47 -47 0
Varaukset 588 588
Pitkäaikaiset velat yhteensä 635 24 406 25 041
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 3 772 3 772
Saadut ennakkomaksut 2 365 2 365
Ostovelat 41 868 41 868
Muut lyhytaikaiset velat 4 318 4 318
Siirtovelat 2) 11 212 -138 11 075
Lyhytaikaiset velat yhteensä 59 764 3 634 63 398
Velat yhteensä 60 399 28 041 88 440
Oma pääoma ja velat yhteensä 98 657 24 342 122 999

Tuloslaskelma 1.1.-31.3.2018

Viittaus 1.1-
31.03.2018
FAS
IFRS-oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.1.-
31.03.2018
IFRS
Tuhatta euroa
Liikevaihto 1a) 102 513 180 102 693
Liiketoiminnan muut tuotot 20 20
Materiaalit ja palvelut 4b) -86 183 195 -85 987
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 1b) -7 086 -273 -7 359
Poistot 2) -332 -960 -1 291
Liiketoiminnan muut kulut 1a), 1b), 2) -6 899 1 488 -5 412
Liiketulos 2 033 630 2 663
Rahoitustuotot 4 4
Rahoituskulut 2) -13 -423 -436
Tulos ennen veroja 2 024 208 2 232
Tuloverot 5) -391 -27 -418
Kauden tulos 1 633 180 1 813
Kauden tuloksen
jakautuminen
Yhtiön omistajille 1 633 1 813
Yhtiön omistajille kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja
laimennettu (euroa)
0,04 0,04

Laaja tuloslaskelma 1.1.-31.3.2018

Viittaus 1.1-
31.03.2018
FAS
IFRS-oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.1.-
31.03.2018
IFRS
Tuhatta euroa
Kauden tulos 1 633 1 813
Kauden laaja tulos 1 633 1 813
Kauden laajan tuloksen
jakautuminen
Yhtiön omistajille 1 633 1 813

Tase 31.3.2018

31.3.2018 IFRS-
oikaisujen
vaikutus
31.3.2018
Tuhatta euroa Viitaus FAS IFRS
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 868 868
Aineelliset hyödykkeet 2 284 2 284
Käyttöoikeusomaisuuserät 2) 24 377 24 377
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 3b) 316 -23 294
Laskennalliset verosaamiset 5) 1 154 1 154
Myyntisaamiset 3a) 1 475 1 475
Muut pitkäaikaiset saamiset 437 437
Pitkäaikaiset varat yhteensä 5 380 25 509 30 889
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 4b) 49 663 -482 49 181
Myyntisaamiset 3a) 10 832 0 10 832
Muut saamiset 1 146 1 146
Tuloverosaamiset 1c) 220 220
Siirtosaamiset 1c) 4 873 -220 4 652
Rahavarat 27 985 27 985
Lyhytaikaiset varat yhteensä 94 500 -482 94 018
Varat yhteensä 99 880 25 027 124 907
Oma pääoma
Osakepääoma 100 100
Käyvän arvon rahasto 3c) -18 -18
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 25 493 25 493
Kertyneet voittovarat 1), 2), 3), 4), 5) 13 274 -4 034 9 239
Kauden tulos 1 633 180 1 813
Oma pääoma yhteensä 40 500 -3 873 36 627
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 25 241 25 241
Laskennalliset verovelat 5) 9 9
Poistoero 4a) 47 -47
Varaukset 567 567
Pitkäaikaiset velat yhteensä 614 25 203 25 817
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 3 842 3 842
Saadut ennakkomaksut 2 303 2 303
Ostovelat 42 627 42 627
Muut lyhytaikaiset velat 2 639 2 639
Siirtovelat 2) 11 197 -145 11 052
Lyhytaikaiset velat yhteensä 58 766 3 696 62 462
Velat yhteensä 59 380 28 899 88 280
Oma pääoma ja velat yhteensä 99 880 25 027 124 907

Tuloslaskelma 1.10.-31.12.2017 sekä 1.1.-31.12.2017

Viittaus 1.10.-
31.12.2017
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.10.-
31.12.2017
IFRS
1.1.-
31.12.2017
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus yhteensä
1.1.-
31.12.2017
IFRS
Tuhatta euroa
Liikevaihto 1a) 127 398 12 127 410 431 804 66 431 870
Liiketoiminnan muut tuotot 19 19 81 81
Materiaalit ja palvelut 4b) -107 064 -257 -107 321 -369 485 65 -369 420
Työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut
1b) -7 263 -289 -7 552 -25 042 -1 042 -26 084
Poistot 2) -366 -915 -1 281 -1 352 -3 232 -4 584
Liiketoiminnan muut kulut 1a), 1b), 2) -7 156 1 651 -5 505 -24 305 5 902 -18 403
Liiketulos 5 568 203 5 770 11 701 1 759 13 460
Rahoitustuotot 3) 342 -312 30 434 -312 123
Rahoituskulut 2) -9 -423 -431 -51 -1 720 -1 771
Tulos ennen veroja 5 901 -532 5 369 12 084 -272 11 812
Tilinpäätössiirrot 4a) 28 -28 0 28 -28 0
Tuloverot 5) -881 19 -862 -2 330 -33 -2 363
Kauden tulos 5 048 -541 4 508 9 782 -333 9 449
Kauden tuloksen jakautuminen
Yhtiön omistajille 5 048 4 508 9 782 9 449
Yhtiön omistajille
kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen
tulos
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton ja
laimennettu (euroa)
0,11 0,10 0,22 0,21

Laaja tuloslaskelma 1.10.-31.12.2017 sekä 1.1.-31.12.2017

Viittaus 1.10.-
31.12.2017
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.10.-
31.12.2017
IFRS
1.1.-
31.12.2017
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.1.-
31.12.2017
IFRS
Tuhatta euroa
Kauden tulos 5 048 4 508 9 782 9 449
Erät, joita ei siirretä
myöhemmin
tulosvaikutteisiksi
Realisoituneet käyvän
arvon muutokset oman
pääoman ehtoisista
sijoituksista
3) 308 308 308 308
Käyvän arvon muutokset
oman pääoman ehtoisista
sijoituksista
3b) -19 -19 -19 -19
Muut laajan tuloksen
erät yhteensä verojen
jälkeen
289 289 289 289
Kauden laaja tulos 5 048 289 4 796 9 782 289 9 738
Kauden laajan tuloksen
jakautuminen
Yhtiön omistajille 5 048 4 796 9 782 9 738

Tase 31.12.2017

31.12.2017 IFRS-
oikaisujen
vaikutus
31.12.2017
Tuhatta euroa Viitaus FAS IFRS
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 970 970
Aineelliset hyödykkeet 1 976 1 976
Käyttöoikeusomaisuuserät 2) 24 589 24 589
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 3b) 316 -23 294
Laskennalliset verosaamiset 5) 1 182 1 182
Myyntisaamiset 3a) 1 039 1 039
Muut pitkäaikaiset saamiset 437 437
Pitkäaikaiset varat yhteensä 4 739 25 748 30 487
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 4b) 47 689 -677 47 012
Myyntisaamiset 3a) 11 396 11 396
Muut saamiset 1 242 1 242
Tuloverosaamiset 1c) 0 115 115
Siirtosaamiset 1c) 6 933 -115 6 818
Rahavarat 51 878 51 878
Lyhytaikaiset varat yhteensä 119 138 -677 118 461
Varat yhteensä 123 877 25 071 148 948
Oma pääoma
Osakepääoma 100 100
Käyvän arvon rahasto 3c) -18 -18
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 25 493 25 493
Kertyneet voittovarat 1), 2), 3), 4), 5) 5 475 -3 702 1 773
Kauden tulos 9 782 -333 9 449
Oma pääoma yhteensä 40 850 -4 053 36 797
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 25 507 25 507
Laskennalliset verovelat 5) 9 9
Poistoero 4a) 47 -47
Varaukset 637 637
Pitkäaikaiset velat yhteensä 684 25 469 26 154
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 3 808 3 808
Saadut ennakkomaksut 2 558 2 558
Ostovelat 63 149 63 149
Muut lyhytaikaiset velat 4 626 4 626
Siirtovelat 2) 12 009 -153 11 856
Lyhytaikaiset velat yhteensä 82 343 3 654 85 997
Velat yhteensä 83 027 29 124 112 151
Oma pääoma ja velat yhteensä 123 877 25 071 148 948

Tuloslaskelma 1.7.-30.09.2017 sekä 1.1.-30.9.2017

Viittaus 1.7.-
30.09.2017
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.7.-
30.09.2017
IFRS
1.1.-
30.09.2017
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.1.-
30.09.2017
IFRS
Tuhatta euroa
Liikevaihto 1a) 105 420 16 105 436 304 406 55 304 460
Liiketoiminnan muut tuotot 23 23 62 62
Materiaalit ja palvelut 4b) -91 547 -155 -91 702 -262 421 322 -262 099
Työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut
1b) -5 695 -278 -5 973 -17 779 -753 -18 532
Poistot 2) -356 -812 -1 168 -985 -2 317 -3 303
Liiketoiminnan muut kulut 1a), 1b), 2) -6 113 1 496 -4 617 -17 149 4 251 -12 898
Liiketulos 1 731 267 1 998 6 133 1 557 7 690
Rahoitustuotot 31 31 92 92
Rahoituskulut 2) -23 -427 -450 -43 -1 297 -1 340
Tulos ennen veroja 1 739 -160 1 579 6 183 260 6 442
Tilinpäätössiirrot 0 0 0 0 0 0
Tuloverot 5) -353 32 -321 -1 449 -52 -1 501
Kauden tulos 1 386 -128 1 258 4 734 208 4 941
Kauden tuloksen
jakautuminen
Yhtiön omistajille 1 386 1 258 4 734 4 941
Yhtiön omistajille
kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen
tulos
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton ja
laimennettu (euroa)
0,03 0,03 0,11 0,11

Laaja tuloslaskelma 1.7.-30.09.2017 sekä 1.1.-30.9.2017

Viittaus 1.7.-
30.09.2017
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.7.-
30.09.2017
IFRS
1.1.-
30.09.2017
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.1.-
30.09.2017
IFRS
Tuhatta euroa
Kauden tulos 1 386 1 258 4 734 4 941
Kauden laaja tulos 1 386 1 258 4 734 4 941
Kauden laajan tuloksen
jakautuminen
Yhtiön omistajille 1 386 1 258 4 734 4 941

Tase 30.9.2017

30.9.2017 IFRS-
oikaisujen
vaikutus
30.9.2017
Tuhatta euroa Viitaus FAS IFRS
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 1 036 1 036
Aineelliset hyödykkeet 1 767 1 767
Käyttöoikeusomaisuuserät 2) 23 185 23 185
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 3b) 282 1 283
Laskennalliset verosaamiset 5) 1 168 1 168
Myyntisaamiset 3a) 771 771
Muut pitkäaikaiset saamiset 438 438
Pitkäaikaiset varat yhteensä 4 294 24 354 28 648
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 4b) 46 954 -420 46 534
Myyntisaamiset 3a) 10 273 -32 10 241
Muut saamiset 664 664
Tuloverosaamiset 1c) 116 116
Siirtosaamiset 1c) 5 116 -116 5 000
Rahavarat 29 860 29 860
Lyhytaikaiset varat yhteensä 92 867 -452 92 415
Varat yhteensä 97 160 23 902 121 063
Oma pääoma
Osakepääoma 100 100
Käyvän arvon rahasto 3c) 1 1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 25 493 25 493
Kertyneet voittovarat 1), 2), 3), 4), 5) 7 413 -4 009 3 404
Kauden tulos 4 734 208 4 941
Oma pääoma yhteensä 37 739 -3 801 33 939
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 24 584 24 584
Laskennalliset verovelat 5) 15 15
Poistoero 4a) 75 -75
Varaukset 810 810
Pitkäaikaiset velat yhteensä 885 24 524 25 409
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 3 250 3 250
Saadut ennakkomaksut 2 700 2 700
Ostovelat 39 895 39 895
Muut lyhytaikaiset velat 3 823 3 823
Siirtovelat 2) 12 118 -71 12 047
Lyhytaikaiset velat yhteensä 58 536 3 179 61 715
Velat yhteensä 59 421 27 703 87 124
Oma pääoma ja velat yhteensä 97 160 23 902 121 063

Tuloslaskelma 1.4.-30.06.2017 sekä 1.1.-30.6.2017

Viittaus 1.4.-
30.06.2017
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.4.-
30.06.2017
IFRS
1.1.-
30.06.2017
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.1.-
30.06.2017
IFRS
Tuhatta euroa
Liikevaihto 1a) 99 014 22 99 036 198 986 38 199 024
Liiketoiminnan muut tuotot 19 19 39 39
Materiaalit ja palvelut 4b) -84 652 92 -84 560 -170 874 477 -170 397
Työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut
1b) -5 979 -245 -6 224 -12 084 -475 -12 559
Poistot 2) -328 -797 -1 125 -630 -1 506 -2 135
Liiketoiminnan muut kulut 1a), 1b), 2) -5 822 1 341 -4 481 -11 036 2 755 -8 281
Liiketulos 2 253 411 2 664 4 402 1 290 5 691
Rahoitustuotot 30 30 61 61
Rahoituskulut 2) -12 -434 -446 -20 -870 -889
Tulos ennen veroja 2 271 -23 2 248 4 443 420 4 863
Tuloverot 5) -473 5 -468 -1 096 -84 -1 180
Kauden tulos 1 799 -19 1 780 3 347 336 3 683
Kauden tuloksen
jakautuminen
Yhtiön omistajille 1 799 1 780 3 347 3 683
Yhtiön omistajille
kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen
tulos
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton ja laimennettu
(euroa)
0,04 0,04 0,07 0,08

Laaja tuloslaskelma 1.4.-30.06.2017 sekä 1.1.-30.6.2017

Viittaus 1.4.-
30.06.2017
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.4.-
30.06.2017
IFRS
1.1.-
30.06.2017
FAS
IFRS-
oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.1.-
30.06.2017
IFRS
Tuhatta euroa
Kauden tulos 1 799 1 780 3 347 3 683
Kauden laaja tulos 1 799 1 780 3 347 3 683
Kauden laajan tuloksen
jakautuminen
Yhtiön omistajille 1 799 1 780 3 347 3 683

Tase 30.6.2017

30.6.2017 IFRS-
oikaisujen
vaikutus
30.6.2017
Tuhatta euroa Viitaus FAS IFRS
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 1 144 1 144
Aineelliset hyödykkeet 1 771 1 771
Käyttöoikeusomaisuuserät 2) 23 997 23 997
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 3b) 282 1 283
Laskennalliset verosaamiset 5) 1 136 1 136
Myyntisaamiset 3a) 282 282
Muut pitkäaikaiset saamiset 219 219
Pitkäaikaiset varat yhteensä 3 697 25 134 28 831
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 4b) 47 677 -265 47 412
Myyntisaamiset 3a) 7 484 -32 7 452
Muut saamiset 848 848
Siirtosaamiset 6 556 6 556
Rahavarat 21 929 21 929
Lyhytaikaiset varat yhteensä 84 494 -297 84 197
Varat yhteensä 88 192 24 837 113 028
Oma pääoma
Osakepääoma 100 100
Käyvän arvon rahasto 3c) 1 1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 25 493 25 493
Kertyneet voittovarat 1), 2), 3), 4), 5) 9 305 -4 009 5 296
Kauden tulos 3 347 336 3 683
Oma pääoma yhteensä 38 246 -3 673 34 573
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 25 393 25 393
Laskennalliset verovelat 5) 15 15
Poistoero 4a) 75 -75
Varaukset 810 810
Pitkäaikaiset velat yhteensä 885 25 333 26 219
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 3 251 3 251
Saadut ennakkomaksut 2 252 2 252
Ostovelat 31 082 31 082
Muut lyhytaikaiset velat 2 583 2 583
Siirtovelat 1c), 2) 13 144 -486 12 658
Tuloverovelat 1c) 411 411
Lyhytaikaiset velat yhteensä 49 061 3 176 52 237
Velat yhteensä 49 946 28 509 78 455
Oma pääoma ja velat yhteensä 88 192 24 837 113 028

Tuloslaskelma 1.1.-31.3.2017

Viittaus 1.1.-
31.03.2017
FAS
IFRS-oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.1.-
31.03.2017
IFRS
Tuhatta euroa
Liikevaihto 1a) 99 971 17 99 988
Liiketoiminnan muut tuotot 19 19
Materiaalit ja palvelut 4b) -86 222 385 -85 837
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 1b) -6 105 -230 -6 335
Poistot 2) -302 -708 -1 010
Liiketoiminnan muut kulut 1a), 1b), 2) -5 214 1 415 -3 799
Liiketulos 2 149 878 3 027
Rahoitustuotot 31 31
Rahoituskulut 2) -8 -435 -443
Tulos ennen veroja 2 172 443 2 615
Tuloverot 5) -623 -89 -712
Kauden tulos 1 549 354 1 903
Kauden tuloksen jakautuminen
Yhtiön omistajille 1 549 1 903
Yhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu (euroa) 0,03 0,04

Laaja tuloslaskelma 1.1.-31.3.2017

Viittaus 1.1.-
31.03.2017
FAS
IFRS-oikaisujen
vaikutus
yhteensä
1.1.-
31.03.2017
IFRS
Tuhatta euroa
Kauden tulos 1 549 1 903
Kauden laaja tulos 1 549 1 903
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
Yhtiön omistajille 1 549 1 903

Tase 31.3.2017

31.3.2017 IFRS-
oikaisujen
vaikutus
31.3.2017
Tuhatta euroa Viitaus FAS IFRS
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 1 173 1 173
Aineelliset hyödykkeet 1 309 1 309
Käyttöoikeusomaisuuserät 2) 21 365 21 365
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 3b) 282 1 283
Laskennalliset verosaamiset 5) 1 131 1 131
Myyntisaamiset 3a) 255 255
Muut pitkäaikaiset saamiset 219 219
Pitkäaikaiset varat yhteensä 3 238 22 497 25 735
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 4b) 43 365 -357 43 008
Myyntisaamiset 3a) 6 609 -32 6 578
Muut saamiset 1 230 1 230
Siirtosaamiset 7 641 7 641
Rahavarat 30 557 30 557
Lyhytaikaiset varat yhteensä 89 402 -389 89 013
Varat yhteensä 92 639 22 109 114 748
Oma pääoma
Osakepääoma 100 100
Käyvän arvon rahasto 3c) 1 1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 25 493 25 493
Kertyneet voittovarat 1), 2), 3), 4), 5) 12 054 -4 009 8 045
Kauden tulos 1 549 354 1 903
Oma pääoma yhteensä 39 196 -3 654 35 542
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 23 473 23 473
Laskennalliset verovelat 5) 15 15
Poistoero 4a) 75 -75
Varaukset 810 810
Pitkäaikaiset velat yhteensä 885 23 413 24 298
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 2 350 2 350
Saadut ennakkomaksut 2 347 2 347
Ostovelat 36 443 36 443
Muut lyhytaikaiset velat 1 512 1 512
Siirtovelat 1c) 12 256 -281 11 975
Tuloverovelat 1c) 281 281
Lyhytaikaiset velat yhteensä 52 558 2 350 54 908
Velat yhteensä 53 443 25 763 79 206
Oma pääoma ja velat yhteensä 92 639 22 109 114 748

Siirtymähetken avaava tase 1.1.2017

1.1.2017 IFRS-oikaisujen vaikutus 1.1.2017
Tuhatta euroa Vittaus FAS IFRS
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 1 222 1 222
Aineelliset hyödykkeet 1 397 1 397
Käyttöoikeusomaisuuserät 2) 22 023 22 023
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 3b) 251 1 252
Laskennalliset verosaamiset 5) 1 220 1 220
Myyntisaamiset 3a) 231 231
Muut pitkäaikaiset saamiset 121 121
Pitkäaikaiset varat yhteensä 3 223 23 244 26 467
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 4b) 44 044 -742 43 302
Myyntisaamiset 3a) 7 475 -32 7 443
Muut saamiset 517 517
Siirtosaamiset 4 937 4 937
Rahavarat 41 692 41 692
Lyhytaikaiset varat yhteensä 98 665 -774 97 892
Varat yhteensä 101 888 22 470 124 358
Oma pääoma
Osakepääoma 100 100
Käyvän arvon rahasto 3c) 1 1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 25 493 25 493
Kertyneet voittovarat 1), 2), 3), 4), 5) 13 857 -4 009 9 848
Oma pääoma yhteensä 39 450 -4 008 35 441
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 24 017 24 017
Laskennalliset verovelat 5) 15 15
Poistoero 4a) 75 -75
Varaukset 810 810
Pitkäaikaiset velat yhteensä 885 23 957 24 842
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2) 2 522 2 522
Saadut ennakkomaksut 3 065 3 065
Ostovelat 42 087 42 087
Muut lyhytaikaiset velat 3 496 3 496
Siirtovelat 1c) 12 906 -1 073 11 833
Tuloverovelat 1c) 1 073 1 073
Lyhytaikaiset velat yhteensä 61 553 2 522 64 075
Velat yhteensä 62 438 26 479 88 917
Oma pääoma ja velat yhteensä 101 888 22 470 124 358

IFRS liitetiedot

Alla on kuvattu laatimisperiaatteet, joilla on ollut keskeisin vaikutus Verkkokauppa.com Oyj:n tuloslaskelmaan ja taseeseen ja rahavirtalaskelmaan IFRS-standardien käyttöönotossa.

Verkkokauppa.com Oyj:llä on määräysvalta virolaisessa Arctecho Oü:ssä, josta se omistaa 100 % osakkeista. Yhtiössä ei ole ollut liiketoimintaa yli viiteen viimeiseen vuoteen eikä sillä ole saamisia tai velkoja Verkkokauppa.com Oyj:lle. Näin ollen Verkkokauppa.com Oyj ei laadi konsernitilinpäätöstä olennaisuuteen perustuen. Yhtiö laatii näin ollen IFRS:n mukaisen erillistilinpäätöksen.

Siirtymässä ei ole sovellettu mitään IFRS 1-standardin sallimia valinnaisia helpotuksia. Verkkokauppa.com Oyj on IFRS siirtymässään kirjannut kaikki vuokrasopimuksensa täysin takautuvasti eikä ole soveltanut IFRS 1 sallimia poikkeuksia.

Luokittelumuutokset

a) Tuloutukseen liittyvät luokittelun muutokset

Yhtiö on FAS:ssa esittänyt kolmannen osapuolen rahoittaman Apuraha-asiakasrahoituksen tuotot luottotappioilla vähennettynä liikevaihdossa. IFRS:n mukaan yhtiö esittää tuotot bruttona, koska se on liiketoimessa asiakkaaseen nähden päämies. Näin ollen FAS:ssa liikevaihdosta vähennetyt luottotappiot siirretään osaksi liiketoiminnan muita kuluja IFRS:ssä.

b) Vapaaehtoiset henkilöstökulut

Yhtiö on esittänyt FAS:ssa kaikki vapaaehtoiset henkilöstökulut liiketoiminnan muissa kuluissa. IFRS-tilinpäätöksessä kaikki työsuhde-etuuksiin kuuluvat henkilöstömenot esitetään osana henkilöstökuluja.

c) Kauden tuloverosaamiset ja -velat

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat on FAS:ssa esitetty osana siirtosaamisia ja siirtovelkoja. IFRS siirtymässä nämä on siirretty omille riveilleen taseessa.

d) Omat osakkeet

Yhtiö on esittänyt FAS:ssa omat osakkeet kertyneiden voittovarojen vähennyksenä päälaskelmilla. IFRS:ssä yhtiö esittää päälaskelmalla omat osakkeet omalla rivillä taseessa selkeyden vuoksi.

Vuokrasopimukset

Yhtiö on FAS:ssa kirjannut vuokrasopimusten kulut ajankulumisen mukaan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin. Tilikauden lopussa vuokravelvoitteet on ilmoitettu taseen ulkopuolisina erinä osana vastuusitoumuksia. IFRS:n mukaan yhtiön tulee kirjata kaikista vuokrasopimuksista taseeseen vuokrasopimuksen alkaessa vähimmäisvuokrien nykyarvoa vastaava vara ja velka. Standardi sisältää käytännön apukeinon kirjaamiseen, jonka mukaan arvoltaan vähäiset ja lyhytaikaiset (alle 12 kuukautta) vuokrasopimukset voidaan jättää kirjaamatta. Verkkokauppa.com Oyj on päättänyt soveltaa molempia apukeinoja. Vuokraoikeuteen perustuvan omaisuuserän ja velan määrä lasketaan diskonttaamalla tulevat vähimmäisvuokrat. IFRS:n mukaisen käsittelyn myötä FAS:ssa esitetty vuokrakulu korvataan omaisuuserän poistoilla. Lisäksi kirjataan vuokrasopimusvelan korkokulut, jotka esitetään tuloslaskelman rahoituskuluissa. Siltä osin, kun vuokrasopimuksen maksuja on jaksotettu siirtovelkoihin, on ne siirretty osaksi vuokrasopimusvelkaa.

RahoitusinstrumentitArvonalentuminen rahoitusvaroista ja takaussopimuksista

IFRS edellyttää, että rahoitusvarojen ja takaussopimusten arvonalentumisen arviointiin sekä kirjaamiseen sovelletaan odotettujen luottotappioiden mallia. IFRS avaavaan taseeseen yhtiö kirjasi uuden mallin mukaisesti arvonalentumiset. FAS tilinpäätöksessä 2017 yhtiö on kirjannut saatavan iän mukaan omarahoitteisen Apuraha-asiakasrahoituksen saamisia luottotappioiksi. IFRS siirtymässä yhtiö on luonut arvonalentumismallit myös muille myyntisaamisille sekä takaussopimuksille.

Oman pääoman ehtoisten sijoitusten luokittelu käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta

IFRS edellyttää rahoitusvarojen luokittelua liiketoimintamalliin perustuen. Yhtiö on IFRS siirtymässä arvioinut oman pääoman ehtoisten sijoitusten liiketoimintamallia ja päättänyt peruuttamattomasti luokitella kyseiset osakesijoitukset käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta. FAS:ssa yhtiö on käsitellyt sijoitukset alun perin historialliseen hankintamenoon. Kolmannella vuosineljänneksellä 2018 yhteen sijoituksista tehtiin arvonalennus ja se kirjattiin rahoituskuluihin FAS:ssa. IFRS:n mukaan sijoitusten käyvän arvon muutokset kirjataan muuhun laajaan tulokseen. Oman pääoman ehtoisten sijoitusten luovutuksen yhteydessä niihin liittyvä kertyneisiin muihin laajan tuloksen eriin sisältyvä saldo siirretään osaksi kertyneitä voittovaroja.

Käyvän arvon rahasto käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta luokitelluille oman pääoman ehtoisille sijoituksille

Käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisissa sijoituksissa, jotka on kirjattu muun laajan tuloksen kautta kertyvät käyvän arvon rahastoon omassa pääomassa. Kun sijoitukset kirjataan pois taseesta, niihin liittyvä kertynyt määrä siirretään kertyneisiin voittovaroihin. FAS:ssa näiden sijoitusten luovutukset on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. IFRS siirtymän yhteydessä FAS:ssa kirjattu osakkeiden myyntivoitto siirrettiin näin ollen kertyneisiin voittovaroihin IFRS:ssä.

Muut oikaisut Poistoero

Yhtiöllä oli FAS tilinpäätöksessä poistoero, joka on eliminoitu IFRS siirtymän yhteydessä osaksi kertyneitä voittovaroja sekä laskennallista verovelkaa.

Vaihto-omaisuuden vuosihyvitykset

FAS:n mukaiseen vaihto-omaisuuden hankintamenoon ei ole kohdistettu kaikilta osin kaikkia vuosihyvityksiä. IFRS edellyttää, että vaihto-omaisuuden ostomenoja määritettäessä siitä on vähennetty vuosihyvitykset. Yhtiö on tältä osin oikaissut varaston kirjanpitoarvoa ja kirjannut oikaisusta laskennalliset verot. Tuloslaskelmassa vaikutus näkyy materiaalit ja palvelut -erässä, vaihto-omaisuuden muutoksessa sekä laskennallisten verojen muutoksena.

Osakeperusteiset maksut

Tilikauden 2018 aikana yhtiön hallitus päätti osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta yhtiön avainhenkilöille. Ensimmäinen osakepalkitsemisjärjestelmä alkoi kesäkuun lopussa ja kattaa kolmen vuoden sitouttamisjakson (2018-2020). Osakesijoitukseen perustuva lisäosakeohjelma, jossa on rahaosuus sekä osakkeina maksettava osuus, on luokiteltu IFRS siirtymässä kokonaisuudessaan osakkeina selvitettäväksi osakeperusteiseksi maksuksi, koska Verkkokauppa.com Oyj:n on työntekijän puolesta vähennettävä osakepalkkiosta sellainen osakkeiden määrä, joka kattaa käteisenä maksettavat verot ja veron luonteiset maksut. Kokonaan osakkeina selvitettävä osakeperusteinen maksu arvostettiin myöntämispäivän käypään arvoon ja jaksotettiin kuluksi kolmelle vuodelle (2018-2020) ja kertyneisiin voittovaroihin. FAS:ssa osakeperusteinen maksu on jaksotettu kuluksi ja kirjattu siirtovelaksi. Tilikaudelle 2018 kirjattu kulu ei ollut merkittävä (54 tuhatta euroa).

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Yhtiö ei ole FAS tilinpäätöksissään kirjannut laskennallisia veroja veronalaisista väliaikaisista eroista. IFRS siirtymässä kirjatut laskennalliset verot liittyvät oikaisuista aiheutuviin veronalaisiin väliaikaisiin eroihin. Laskennallisissa verosaamisissa suurin yksittäinen väliaikaisesta erosta kirjattu laskennallinen verosaaminen liittyy vuokrasopimuksiin sekä vaihto-omaisuuteen tehtävään oikaisuun.

IFRS-standardien käyttöönoton vaikutus rahavirtalaskelmaan

Siirtyminen IFRS:ään vaikuttaa rahavirtalaskelmassa lähinnä liiketoiminnan rahavirtaan ja rahoituksen rahavirtaan, kun toteutuneet vuokrien maksut kohdistetaan rahoituskulua vastavalta osuudelta liiketoiminnan rahavirtaan ja velan lyhennystä vastaavalta osuudelta rahoituksen rahavirtaan.

Yhteenveto IFRS käyttöönoton vaikutuksista omaan pääomaan ja tulokseen 2018

Tuhatta euroa Viittaus 30.9.2018 30.6.2018 31.3.2018
Oma pääoma FAS 38 902 38 259 40 500
IFRS-oikaisut:
Vuokrasopimukset 2) -3 611 -3 633 -3 648
Rahoitusinstrumentit 3) 23 -18 -18
Muut oikaisut 4) -135 -47 -206
Oikaisut yhteensä -3 724 -3 699 -3 873
Oma pääoma IFRS 35 179 34 560 36 627
Tuhatta euroa Viittaus 1.1.-30.09.
2018
1.7.-30.9.
2018
1.1.-
30.06.
2018
1.4.-30.6.
2018
1.1.-31.3.
2018
Kauden tulos FAS 4 571 2 652 1 919 286 1 633
IFRS-oikaisut:
Vuokrasopimukset 2) 47 22 25 15 10
Rahoitusinstrumentit 3) 41 41 0 0 0
Muut oikaisut 4) 232 -100 332 162 170
Oikaisut yhteensä 320 -37 357 177 180
Kauden tulos IFRS 4 891 2 615 2 276 462 1 813

Yhteenveto IFRS käyttöönoton vaikutuksista omaan pääomaan ja tulokseen 2017

Tuhatta euroa Viittaus 31.12.2017 30.9.2017 30.6.2017 31.3.2017 1.1.2017
Oma pääoma FAS 40 850 37 739 38 246 39 196 39 450
IFRS-oikaisut:
Vuokrasopimukset 2) -3 658 -3 662 -3 658 -3 566 -3 612
Rahoitusinstrumentit 3) -18 -25 -25 -25 -25
Muut oikaisut 4) -376 -114 10 -63 -371
Oikaisut yhteensä -4 053 -3 801 -3 673 -3 654 -4 008
Oma pääoma IFRS 36 797 33 939 34 573 35 542 35 441
Tuhatta euroa Viittaus 1.1. – 31.12.
2017
1.10.-
31.12.
2017
1.1. –
30.09.2017
1.7.-
30.9.2017
1.1.-
30.06.2017
1.4.-
30.6.2017
1.1.-
31.3.2017
Kauden tulos FAS 9 782 5 048 4 734 1 386 3 347 1 799 1 549
IFRS-oikaisut:
Vuokrasopimukset 2) -46 4 -50 -4 -46 -92 46
Rahoitusinstrumentit 3) -282 -282 0 0 0 0 0
Muut oikaisut 4) -5 -263 258 -124 381 73 308
Oikaisut yhteensä -333 -541 208 -128 336 -19 354
Kauden tulos IFRS 9 449 4 508 4 941 1 258 3 683 1 780 1 903

Keskeiset tunnusluvut (IFRS)

1.1.-30.09.
2018
1.7.-30.9.
2018
1.1.-30.06.
2018
1.4.-30.6.
2018
1.1.-31.3.
2018
Liikevaihto, tuhatta euroa 321 981 116 874 205 107 102 414 102 693
Myyntikate, tuhatta euroa 49 087 17 358 31 730 15 024 16 706
Myyntikate-% 15,2 % 14,9 % 15,5 % 14,7 % 16,3 %
Käyttökate, tuhatta euroa 11 208 4 962 6 246 2 291 3 955
Käyttökate-% 3,5 % 4,2 % 3,0 % 2,2 % 3,9 %
Liiketulos, tuhatta euroa 7 377 3 702 3 676 1 012 2 663
Liiketulos-% 2,3 % 3,2 % 1,8 % 1,0 % 2,6 %
Kauden tulos, tuhatta euroa 4 891 2 615 2 276 462 1 813
Omavaraisuusaste, % 27,8 % 27,8 % 28,6 % 28,6 % 29,9 %
Nettovelkaantumisaste, % 3,8 % 3,8 % 20,0 % 20,0 % 3,0 %
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa 0,11 0,06 0,05 0,01 0,04
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa 0,11 0,06 0,05 0,01 0,04
Osakkeiden lukumäärä yhteensä 45 065 130 45 065 130 45 065 130 45 065 130 45 065 130
Omien osakkeiden lukumäärä 71 368 71 368 82 500 82 500
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän
painotettu keskiarvo
45 046 433 45 046 433 45 058 179 45 058 179 45 065 130
Laimennusvaikutuksella oikaistu ulkona
olevien osakkeiden lukumäärän
painotettu keskiarvo
45 096 433 45 096 433 45 058 179 45 058 179 45 065 130
1.1.-31.12.
2017
1.10. –
31.12.
2017
1.1. –
30.09.
2017
1.7.-30.9.
2017
1.1.-30.06.
2017
1.4.-30.6.
2017
1.1.-31.3.
2017
Liikevaihto, tuhatta euroa 431 870 127 410 304 460 105 436 199 024 99 036 99 988
Myyntikate, tuhatta euroa 62 450 20 089 42 361 13 734 28 627 14 476 14 151
Myyntikate-% 14,5 % 15,8 % 13,9 % 13,0 % 14,4 % 14,6 % 14,2 %
Käyttökate, tuhatta euroa 18 044 7 051 10 993 3 166 7 826 3 790 4 037
Käyttökate-% 4,2 % 5,5 % 3,6 % 3,0 % 3,9 % 3,8 % 4,0 %
Liiketulos, tuhatta euroa 13 460 5 770 7 690 1 998 5 691 2 664 3 027
Liiketulos-% 3,1 % 4,5 % 2,5 % 1,9 % 2,9 % 2,7 % 3,0 %
Kauden tulos, tuhatta euroa 9 449 4 508 4 941 1 258 3 683 1 780 1 903
Omavaraisuusaste, % 25,1 % 25,1 % 28,7 % 28,7 % 31,2 % 31,2 % 31,6 %
Nettovelkaantumisaste, % -61,3 % -61,3 % -6,0 % -6,0 % 19,4 % 19,4 % -13,3 %
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa 0,21 0,10 0,11 0,03 0,08 0,04 0,04
Laimennettu osakekohtainen
tulos, euroa
0,21 0,10 0,11 0,03 0,08 0,04 0,04
Osakkeiden lukumäärä
yhteensä
45 065 130 45 065 130 45 065 130 45 065 130 45 065 130 45 065 130 45 065 130
Ulkona olevien osakkeiden
lukumäärän painotettu
keskiarvo
45 065 130 45 065 130 45 065 130 45 065 130 45 065 130 45 065 130 45 065 130
Laimennusvaikutuksella
oikaistu ulkona olevien
osakkeiden lukumäärän
painotettu keskiarvo
45 065 130 45 065 130 45 065 130 45 065 130 45 065 130 45 065 130 45 065 130

Keskeiset tunnusluvut

Verkkokauppa.com Oyj esittää tässä tiedotteessa joitakin keskeisiä tunnuslukuja, jotka eivät ole IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyjä tunnuslukuja. Niitä pidetään tämän vuoksi vaihtoehtoisina tunnuslukuina. Verkkokauppa.com Oyj soveltaa vaihtoehtoisten tunnuslukujen raportoinnissa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMA:n (European Securities and Market Authority) suosituksia.

Verkkokauppa.com Oyj käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Johto uskoo näiden tunnuslukujen tarjoavan merkityksellistä täydentävää tietoa laajasta tuloslaskelmasta sekä taseesta.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS tunnuslukuja.

Tunnuslukujen laskentakaavat

TUNNUSLUKU MÄÄRITELMÄ PERUSTELUT VAIHTOEHTOISTEN TUNNUSLUKUJEN ESITTÄMISELLE
MYYNTIKATE

Liikevaihto – materiaalit ja palvelut

Myyntikate kertoo myynnin
kannattavuuden

MYYNTIKATE, %

(Liikevaihto – materiaalit ja palvelut)
Liikevaihto
x 100 Myyntikateprosentti mittaa
Verkkokauppa.comin myynnin
kannattavuutta
KÄYTTÖKATE (EBITDA) Liiketulos + poistot + arvonalentumiset Käyttökate kertoo
liiketoiminnan operatiivisen
kannattavuuden

KÄYTTÖKATE (EBITDA), %

(Liiketulos + poistot + arvonalentumiset)
Liikevaihto
x 100 Käyttökateprosentti mittaa
Verkkokauppa.comin
operatiivista kannattavuutta

LIIKETULOS

Liiketulos on tulos ennen veroja ja
nettorahoitustuottoja
Liiketulos kertoo
liiketoiminnan tuloksen

LIIKETULOS, %

Liiketulos
Liikevaihto
x 100 Liikevoittoprosentti mittaa
Verkkokauppa.comin
operatiivista kannattavuutta

OMAVARAISUUSASTE, %

Oma pääoma yhteensä
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Omavaraisuusaste mittaa
Verkkokauppa.comin
vakavaraisuutta, tappion
sietokykyä, sekä kykyä selvitä
sitoumuksista pitkällä
tähtäimellä

NETTOVELKAANTUMISASTE, %

Korolliset velat + vuokrasopimusvelat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset saamiset
Oma pääoma yhteensä
x 100 Tunnusluku mittaa
Verkkokauppa.comin
korollisen nettovelan ja oman
pääoman suhdetta ja kuvaa
yrityksen velkaantuneisuutta
LAIMENTAMATON
OSAKEKOHTAINEN TULOS
Yhtiön omistajille kuuluva kauden tulos
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän
painotettu keskiarvo
LAIMENNETTU
OSAKEKOHTAINEN TULOS
Yhtiön omistajille kuuluva kauden tulos
Ulkona olevien osakkeiden painotettu
keskiarvo + laimentavat potentiaaliset
osakkeet

Yhtiö julkistaa taloustiedotteensa vuonna 2019 IFRS-standardien mukaisesti 4.10.2018 julkistetun taloudellisen tiedottamisen aikataulun mukaisesti.

Lisätietoja:
Panu Porkka
Toimitusjohtaja
panu.porkka@verkkokauppa.com
Puh. +358 10 309 5555

Jussi Tallgren
Talousjohtaja
jussi.tallgren@verkkokauppa.com
Puh. +358 10 309 5555

Hyväksytty neuvonantaja
Nordea Bank Oyj
puhelinnumero +358 9 5300 6785

Jakelu:

Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.verkkokauppa.com

Plc Uutechnic Group Oyj: UUTECHNIC GROUPIN SEKOITINLIIKETOIMINNALLE MERKITTÄVÄ TILAUS

PLC UUTECHNIC GROUP OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 12.2.2019 klo 9:00

UUTECHNIC GROUPIN SEKOITINLIIKETOIMINNALLE MERKITTÄVÄ TILAUS

Uutechnic Group -konserniin kuuluva Uutechnic Oy on saanut merkittävän sekoitintilauksen vesienkäsittelyprojektiin YIT Suomi Oy:ltä. Toimitus käsittää mädätysreaktoreiden ja ilmastusaltaiden sekoittimia yhteensä noin 50 kappaletta Blominmäen jätevedenpuhdistusprojektiin Espooseen. Uusi maanalainen puhdistamo on yksi Pohjoismaiden suurimpia vesienkäsittelyhankkeita.

Tilauksen kokonaisarvo on vajaa miljoona euroa ja se on kirjattu vuoden 2019 ensimmäiselle vuosineljännekselle. Toimitukset ajoittuvat vuoden 2019 jälkipuoliskolle ja vuoden 2020 ensimmäiselle neljännekselle.

“Saatu tilaus kertoo sekoitinliiketoimintamme vahvasta osaamisesta ja kilpailukyvystä myös vesienkäsittelysektorilla. Konsernillamme on usean vuosikymmenen kokemus vesienkäsittelystä Jamix ja Stelzer tuotemerkkien kautta maailmanlaajuisesti. Olemme kasvattaneet markkinaosuuttamme viime aikoina vesienkäsittelyssä ja siitä on tullut entistä merkittävämpi toimiala sekoitinliiketoiminnalle. Olen erittäin tyytyväinen, että meillä on useampia teollisuudenaloja, joihin olemme päässeet toimittamaan entistä isompia ja haastavampia projekteja”, toteaa Mixing Technologyn liiketoimintalinjan johtaja Jussi Vaarno.

Uudessakaupungissa 12.2.2019

PLC UUTECHNIC GROUP OYJ

Lisätietoja:

Jussi Vaarno, Mixing Technology liiketoimintalinjan johtaja, +358 407 799 570

www.uutechnicgroup.fi

Uutechnic Groupin toiminta-ajatuksena on asiakkaan kilpailukyvyn parantaminen tarjoamalla edistyksellisiä prosessiteknisiä ratkaisuja sekä ainutlaatuista palvelukonseptia maailmanlaajuisesti. Tuotevalikoimaan kuuluvat mm. sekoittimet sekä erityyppiset pitkät hitsatut ja koneistetut pyörähdyskappaleet kuten telat, sylinterit, putket ja kartiot.

Tärkeimmät teollisuudenalat ovat hydrometallurgia, kaivos-, sellu-, paperi-, elintarvike-, lannoite-, ja muu kemianteollisuus sekä ympäristöteknologia.

Uutechnic Groupin emoyhtiö Plc Uutechnic Group Oyj vastaa konsernin johdosta, strategisesta suunnittelusta, taloushallinnosta, IT:stä ja rahoituksesta sekä henkilöstöhallinnosta. Liiketoimintaa harjoitetaan konsernin tytäryhtiöissä, joita ovat AP-Tela Oy, Uutechnic Oy ja Stelzer Rührtechnik International GmbH.

facebook twitter