Päivä: 20.11.2014

Aspocomp Group Oyj

Pörssitiedote

ASPOCOMPIN YT-NEUVOTTELUT PÄÄTÖKSEEN, TEUVAN TEHDAS SULJETAAN

Espoo, Suomi, 2014-11-20 14:30 CET (GLOBE NEWSWIRE) —

Aspocomp Group Oyj, Pörssitiedote, 20.11.2014 klo 15.30

Lokakuussa käynnistetyt yt-neuvottelut Aspocomp Group Oyj:n Teuvan tehtaan henkilöstön kanssa ovat päättyneet tänään. Neuvottelujen jälkeen päädyttiin irtisanomaan yhteensä 34 henkilöä sekä lakkauttamaan Teuvan tehtaan tuotanto. Irtisanotuista 28 on työntekijöitä ja 6 toimihenkilöitä. Kaksi henkilöä irtisanoutui neuvotteluprosessin aikana. Aspocompin Suomen tuotanto ja kehitystoiminta päädyttiin keskittämään yhtiön Oulun tehtaalle.

Neuvottelut käynnistettiin osana yhtiön strategista muutosta, jotta yhtiö pystyy paremmin vastaamaan asiakkaiden kysyntään tuotteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa ja parantamaan oman tuotannon käyttöastetta ja kannattavuutta.

Suomen tuotannon ja kehitystoimintojen yhdistämisellä saavutetaan arviolta noin 0,9 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Tehtaan sulkemisella ei arvioida olevan vaikutusta yhtiön liikevaihtoon tai sen kehittymiseen tulevina vuosina. Teuvan tehtaan lakkauttaminen aiheuttaa arviolta 1,5 miljoonan euron kertaluontoisen kulukirjauksen vuoden 2014 tulokseen.

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Mikko Montonen, puh. 020 775 6860, mikko.montonen(at)aspocomp.com.

ASPOCOMP GROUP OYJ

Mikko Montonen

toimitusjohtaja

Jakelu:

Nasdaq OMX Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet

www.aspocomp.com

Aspocomp – piirilevyteknologiayhtiö

Aspocomp myy ja valmistaa korkean teknologian piirilevyjä toteuttaen asiakkaiden piirilevytarpeet kokonaisvaltaisesti. Aspocompin kokeneet ammattilaiset auttavat asiakkaitamme optimoimaan tarvitsemansa piirilevyt niin suorituskyvyltään kuin kustannustehokkuudeltaankin. Trimmatut tuotantolinjamme valmistavat haastavimmatkin piirilevyt lyhyimmällä mahdollisella läpimenoajalla. Tarjoamme asiakkaillemme palveluliiketoiminnan keinoin teknologiaratkaisuja ja kilpailukykyisempiä tuotteita yhdestä osoitteesta, teknologiasta ja määrästä riippumatta.

Piirilevy on pääasiallinen liitäntämenetelmä elektronisissa laitteissa. Useimmissa elektronisissa laitteissa piirilevy toteuttaa komponenttien välisen kytkennän sekä toimii komponenttien asennusalustana. Aspocompin tuotteita käytetään muun muassa tietoliikenneverkoissa ja -laitteissa, autoelektroniikassa, turvateknologian ja terveydenhuollon järjestelmissä, mikropiirien tuotekehityksessä sekä teollisuuden automaatiosovelluksissa.

Keskisuomalainen Oyj

Osavuosikatsaus

KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2014

Keskisuomalainen Oyj Osavuosikatsaus 20.11.2014 klo 14.40

KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2014

Heinä-syyskuu 2014:

– Liikevaihto 36,2 Me (38,8 Me), – 6,8% edellisestä vuodesta

– Liikevoitto 3,4 Me (4,2 Me), -19,6% edellisestä vuodesta

– Liikevoitto 9,3% liikevaihdosta(10,8%)

– Voitto ennen veroja 3,0 Me (3,3 Me), -9,2% edellisestä vuodesta

– Tulos/osake 0,22 euroa (0,22 euroa)

Tammi-syyskuu 2014:

– Liikevaihto 116,4 Me (106,6 Me), kasvua 9,2% edellisestä vuodesta

– Liikevoitto 10,1 Me (10,1 Me), -0,6% edellisestä vuodesta

– Liikevoitto 8,6% liikevaihdosta (9,5%)

– Voitto ennen veroja 8,6 Me (2,9 Me)

– Tulos/osake 0,64 euroa (0,19 euroa)

– Edellisen vuoden tulos/osake ilman sijoitusosakkeiden alaskirjausta oli 0,59 euroa/osake

Toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi:

”Suhdanne ei tukenut tuloksen tekemistä

Erittäin haasteellinen taloudellinen suhdanne painoi mediamyyntiä vuoden kolmannella neljänneksellä. Konsernin liikevoitto laski edellisen vuoden vastaavaan kvartaaliin verrattuna, samoin laskua oli kuluvan vuoden edelliseen kvartaaliin. Liikevoitto säilyi edelleen vakaalla tasolla ja tulos per osake oli samalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavalla kvartaalilla. Kolmen ensimmäisen kvartaalin yhteenlaskettu tulos on liikevoittotasolla edellisen vuoden tasolla ja tulos per osake on edellisvuotta korkeampi.

Huonon suhdanteen seurauksena mainonta, mukaan lukien sanomalehti-ilmoittelu, jatkoi lasku-uralla. Erityisesti lasku kohdistui paperiseen lehteen. Huolimatta lisääntyvästä digitaalisesta tarjoamasta emme vielä pystyneet digitaalisella myynnillä kattamaan printistä kadonnutta ilmoittelua. Tehostamisohjelma on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja sen vaikutukset näkyvät kokonaisuudessaan vuoden 2015 loppuun mennessä.

Tilattavien sanomalehtien levikit olivat edelleen lievässä laskussa, mutta samalla digitaalisten tuotteiden kysyntä on jatkanut nousuaan. Konsernin tuotteiden haluttavuus on hyvällä tasolla ja erityisesti kaupunkilehtien lukeminen myös paperisessa muodossa on kehittynyt positiivisesti.

Sanomalehti Keskisuomalainen solmi sopimuksen varhaisjakeluista, joka on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen seurauksena jakeluiden hinta sanomalehti Keskisuomalaisen osalta nousee. Keskisuomalainen Oyj päätti lähteä mukaan suurten sanomalehtikustantajien perustamaan uuteen jakeluyhtiöön, jonka tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia varhaisjakeluiden tehostamiseen ja turvaamiseen pitkällä tähtäimellä.

Keskisuomalainen-konserni lisäsi omistustaan Mediatalo ESA:ssa. Keskisuomalainen-konsernista tuli Mediatalo ESA:n suurin yksittäinen omistaja 25,1% omistuksella.

Yleisen taloudellisen suhdanteen uskomme jatkuvan huonona. Tarkoituksenamme on tehostaa konsernin tuotteiden myyntiä sekä laventaa digitaalisten tuotteidemme valikoimaa. ”

Toimintaympäristö ja konsernin tuloksen kehitys

Gallup Adexin mukaan mediamainonta Suomessa laski alkuvuoden aikana -3% verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sanomalehtimainonta laski -10%. Suurimmista toimialoista avoimien työpaikkojen mainonta laski -11%, moottoriajoneuvot -6% ja vähittäiskauppa -6%. Matkailun ja liikenteen mainonta kasvoi 1% ja elintarvikkeet 2%.

Alkuvuoden liikevaihto kasvoi 9,2% edellisestä vuodesta ja oli 116,4 Me, kun se oli edellisvuoden vastaavana aikana 106,6 Me. Suomen Lehtiyhtymän hankitusta liiketoiminnasta on yhdistelty liikevaihtoa 47,7 Me ja edellisenä vuonna 33,4 Me. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,8 Me (0,8 Me). Tammi-syyskuun kulut olivat 107,0 Me (97,3 Me). Edellisen vuoden liiketoiminnan muissa kuluissa on 1,2 Me kertakustannus Suomen Lehtiyhtymän osakkeiden hankinnasta. Liikevoitto oli 10,1 Me (10,1 Me), mikä on 8,6% liikevaihdosta (9,5%). Rahoituserät olivat -1,8 Me (-7,0 Me). Rahoituskuluihin on sisältynyt pörssiosakkeiden arvonalentumistappiota edellisenä vuonna 5,5 Me. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta on 0,5 Me suurempi kuin edellisenä vuonna. Voitto ennen veroja oli 8,6 Me (2,9 Me) ja voitto verojen jälkeen 7,0 Me (2,0 Me).

	30.6.2014	30.6.2013	31.12.2013
	(6 kk)	(6 kk)	(12 kk)
Liikevaihto, Me	116,4	106,6	150,0
Liikevoitto, Me	10,1	10,1	13,9
Liikevoitto %	9,6	9,5	9,3
Tilikauden tulos, Me	7,0	2,0	4,6
Tulos/osake, Eur	0,64	0,19	0,43
Oma pääoma/osake	5,61	5,37	5,45
Omavaraisuusaste %	37,7	34,7	35,4

Keskisuomalainen Oyj ja Itella Posti Oy ovat 18.8.2014 allekirjoittaneet sopimuksen sanomalehtien jakelusta Keski-Suomessa. Sopimuksella jatketaan vuonna 1997 alkanutta jakeluyhteistyötä yhtiöiden välillä. Sopimuksen mukaisesti Itella Posti Oy vastaa Sanomalehti Keskisuomalaisen ja Keskisuomalainen-konsernin paikallislehtien jakelusta koko Keski-Suomen alueella. Allekirjoitettu sopimus varmistaa Keskisuomalaiselle laadukkaan varhaisjakelun myös jatkossa.

Konsernirakenne

Keskisuomalainen Oyj on ostanut loppukesän aikana yhteensä 27.900 kappaletta Esan Kirjapaino Oy:n A-sarjan osakkeita. Ostetut osakkeet muodostavat yhteensä 9,4 % Esan Kirjapaino Oy:n kaikkien osakkeiden äänimäärästä ja 5,9 % kaikkien osakkeiden lukumäärästä. Hankinnan jälkeen Keskisuomalainen Oyj on Esan Kirjapaino Oy:n suurin osakkeenomistaja niin osake- kuin äänimäärälläkin mitattuna. Keskisuomalainen Oyj omistaa Esan Kirjapaino Oy:n osakkeista 25,1% ja äänistä 24,1%. Esan Kirjapaino Oy on yhdistelty jo 5.9.2012 lähtien Keskisuomalainen-konserniin osakkuusyhtiönä huomattavan vaikutusvallan johdosta. Vaikutusvalta on perustunut osakeomistuksen lisäksi hallituspaikkaan ja tiiviiseen yhteistyöhön liiketoiminnassa.

Henkilöstö

Konsernin keskimääräinen henkilömäärä oli kokopäiväisiksi muunnettuna 1232 (1307).

Investoinnit ja rahoitus

Bruttoinvestoinnit olivat tammi-syyskuussa 5,4 Me (23,2 Me). Edellisen vuoden investointeja kasvattaa Suomen Lehtiyhtymä Oy:n osakkeiden hankinta. Yhtiön rahoitustilanne on säilynyt vakaana koko katsauskauden ajan.

Tase

Konsernitaseen loppusumma oli 172,8 Me (179,0 Me). Osuudet osakkuusyhtiöissä arvoa kasvattaa Esan Kirjanpaino Oy:n osakkeiden hankinta. Korollisia pitkäaikaisia velkoja pienentää maksusuunnitelman mukaiset pankkilainojen lyhennykset.

Osakkeet

Keskisuomalainen Oyj:n K-osakkeita on muutettu A-osakkeiksi alkuvuoden aikana kolmentoista muuntovaatimuksen perusteella yhteensä 19.656 kappaletta, mikä on 0,38% kaikista K-osakkeista ja 0,02% äänimäärästä. Muuntojen jälkeen K-osakkeiden määrä on 5.209.524 kappaletta ja 104.190.480 ääntä sekä A-osakkeiden määrä 5.527.436 kappaletta ja 5.527.436 ääntä.

Keskisuomalainen Oyj:lla on hallussaan omia A-osakkeita 21.500 kappaletta. Osakkeet ovat 0,2% koko osakemäärästä ja edustavat 0,02% äänimäärästä.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Keskisuomalainen-konsernin Etelä-Suomen kaupunkilehtiliiketoiminnan johtaja Antti-Pekka Pietilä on nimitetty 1.1.2015 alkaen Keskisuomalainen Oyj:n Etelä-Suomen medialiiketoiminnan johtajaksi. Nykyinen johtaja Jorma Hämäläinen jää eläkkeelle Suomen Lehtiyhtymä Oy:n hankinnan yhteydessä tehdyn suunnitelman mukaisesti.

Isot mediakonsernit Keskisuomalainen Oyj, Alma Media Oyj, Sanoma Media Finland Oy, TS-yhtymä, Kaleva Oy, Mediatalo Esa ja Länsi-Savo -konserni ilmoittivat 31.10.2014 selvittävänsä varhaisjakelun yhteisyrityksen perustamista. Uuden yhtiön perustehtävä olisi kehittää varhaisjakeluyhtiöiden yhteistyötä ja logistiikkaa sekä vastata jakelupalveluiden valtakunnallisesta myynnistä

Liiketoiminnan riskit ja epävarmuustekijät

Lukijoitten, tilaajien ja ilmoittajien jo pitempään jatkunut mediankäytön muutos on konsernin merkittävimpiä riskejä. Lukijoille ja tilaajille on mediamarkkinan monimuotoistumisen ja digitalisoitumisen myötä tullut lisää mediavaihtoehtoja. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti lehtiemme lukija- ja tilausmääriin.

Pitkään jatkunut heikko taloudellinen suhdanne ja kaupan alan rakennemuutos ovat vaikuttaneet heikentävästi mediatoimialan ilmoitusmyyntien kehitykseen. Ukrainan kriisistä alkanut kansainvälisen tilanteen kiristyminen voimistaa tätä kehitystä.

Kaupan alalla sähköisen kaupan ja digitaalisten mediavaihtoehtojen kasvu muuttaa kaupan ilmoittelun rakennetta ja käytettäviä ilmoituskanavia siten, että kaupan ilmoittelua siirtyy printistä sähköisiin vaihtoehtoihin.

Itellan jakelustrategian muutokset erityisesti varhaisjakelussa luovat riskin jakelukustannusten nousun lisäksi jakelun palvelutason heikentymiselle ja sen aiheuttamille tilausmenetyksille.

Kehitystoiminnan painopistettä pitää entistä voimakkaammin suunnata kuluttaja- ja ilmoitusmarkkinoiden kehitystrendin mukaisesti digitaalisen ansainnan kehittämiseen. Onnistumisemme tässä kehitystyössä on tärkeää yhtiön pitkän aikavälin kannattavuuden näkökulmasta.

Operatiivisista riskeistä merkittävimmät liittyvät tietotekniikkaan ja painoliiketoimintojen keskeytymiseen.

Yleisestä talouden ja toimialan kehityksestä huolimatta konsernin rahoitusasema on katsauskauden taloudellisen kehityksen ja viime vuonna tehtyjen rahoitusjärjestelyjen myötä pysynyt vakaana.

Pidemmän aikavälin riskejä ja epävarmuustekijöitä on esitetty Keskisuomalainen Oyj:n vuosikertomuksen sivulla 39.

Loppuvuoden näkymät

Taloudellinen suhdanne pysyy vaikeana loppuvuoden ajan. Vuonna 2014 Keskisuomalainen-konsernin liikevaihto kasvaa Suomen Lehtiyhtymän kaupan vaikutuksesta ja liikevoitto pysyy viime vuoden tasolla.

Laadintaperiaatteet

Konsernin osavuosikatsaus on laadittu IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen, mutta sen laadinnassa ei ole noudatettu kaikkia IAS 34:n vaatimuksia. Pörssitiedotteet ovat luettavissa Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivuilla osoitteessa www.keskisuomalainen.com.

Konserni on soveltanut 1.1.2014 alkaen seuraavia IFRS-muutoksia, jotka on hyväksytty EU:ssa ja jotka saattavat vaikuttaa tulevina tilikausina konsernin tilinpäätöksiin:

IFRS 10 Konsernitilinpäätös

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt

IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu)

IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä

Konsernin alustavan arvion mukaan voimaan tulevilla muutoksilla ei ole suurta vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

KESKISUOMALAINEN OYJ

HALLITUS

Vesa-Pekka Kangaskorpi

toimitusjohtaja

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi p. 050 688 33

Luvut ovat tilintarkastamattomia.

KONSERNIN TULOSLASKELMA (Me)	7-9/2014	7-9/2013	1-9/2014	1-9/2013	1-12/2013
	(3 kk)	(3 kk)	(9 kk)	(9kk)	(12 kk)
LIIKEVAIHTO	36,2	38,8	116,4	106,6	150,0
Liiketoiminnan muut tuotot	0,3	0,2	0,8	0,8	1,1
Liiketoiminnan kulut	-33,1	-34,9	-107,0	-97,3	-137,2
LIIKEVOITTO	3,4	4,2	10,1	10,1	13,9
Liikevoitto % liikevaihdosta	9,3 %	10,8 %	8,6 %	9,5 %	9,3 %
Rahoitustuotot ja -kulut	-0,7	-0,7	-1,8	-7,0	-7,5
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	0,2	-0,3	0,3	-0,2	-0,2
VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA	3,0	3,3	8,6	2,9	6,1
Verot	-0,5	-0,9	-1,6	-0,9	-1,6
VOITTO/TAPPIO	2,4	2,4	7,0	2,0	4,6
TILIKAUDEN VOITON JAKO
Emoyhtiön osakkeenomistajille	2,4	2,4	6,9	2,0	4,6
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,1	0,0	0,1	0,0	-0,0
Tulos/osake, laimentamaton (eur)	0,22	0,22	0,64	0,19	0,43
Tulos/osake, laimennettu (eur)	0,22	0,22	0,64	0,19	0,43

KONSERNIN LAAJAN TULOSLASKELMAN ERÄT	7-9/2014	7-9/2013	1-9/2014	1-9/2013	1-12/2013
	(3 kk)	(3 kk)	(9 kk)	(9kk)	(12 kk)
Tilikauden voitto	2,4	2,4	7,0	2,0	4,6
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät					0,0
Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi					0,0
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Myytävissä olevat rahoitusvarat	0,1	0,8	-1,3	1,5	1,3
Rahavirran suojaukset				0,4	0,4
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi	0,0	-0,2	0,3	-0,5	-0,4
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	0,1	0,6	-1,0	1,4	1,3
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ	2,5	3,0	6,0	3,5	5,9
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKO
Emoyhtiön osakkeenomistajille	2,5	3,0	5,8	3,5	5,9
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,1	0,0	0,2	0,0	0,0

Tuloslaskelman vertailuvuoden lukuja on oikaistu. Verot ovat 0,3 Me suuremmat kaudella 1-9/2013 sekä 0,3 Me suuremmat kaudella 1-12/2013 kuin aiemmin on raportoitu.

SEGMENTTI-INFORMAATIO	7-9/2014	7-9/2013	1-9/2014	1-9/2013	1-12/2013
LIIKEVAIHTO (Me)
Kustannustoiminta	31,4	33,2	101,2	90,8	127,4
Tuotanto- ja logistiikkapalvelut	13,8	14,9	43,0	40,9	53,3
Kohdistamaton	2,0	2,3	6,2	6,1	8,5
Segmenttien välinen liikevaihto	-11,0	-11,6	-34,1	-31,2	-39,3
Tuloslaskelman liikevaihto	36,2	38,8	116,4	106,6	150,0
LIIKEVOITTO
Kustannustoiminta	3,1	3,4	11,4	8,9	12,9
Tuotanto- ja logistiikkapalvelut	1,0	1,0	1,3	2,3	3,4
Kohdistamaton	-0,7	-0,2	-2,5	-1,1	-2,4
Segmenttien välinen liikevoitto
Tuloslaskelman liikevoitto	3,4	4,2	10,1	10,1	13,9

KONSERNIN TASE (Me)	30.9.2014	30.9.2013	31.12.2013
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet	12,7	13,9	13,5
Liikearvo	64,2	64,0	64,2
Sijoituskiinteistöt	0,8	0,6	0,7
Aineelliset hyödykkeet	36,7	38,7	37,8
Osuudet osakkuusyhtiöissä	11,3	10,5	10,5
Myytävissä olevat sijoitukset	10,0	11,6	11,3
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,8	0,2	0,2
Laskennalliset verosaamiset	3,6	4,3	3,3
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	1,1	1,5	1,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15,8	16,9	14,9
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	2,1	1,2	0,5
Muut rahoitusvarat	1,1	1,2	1,1
Rahat ja pankkisaamiset	12,5	14,3	15,2
Varat yhteensä	172,8	179,0	174,8
	30.9.2014	30.9.2013	31.12.2013
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluvan oman pääoman osuus	60,1	57,6	58,4
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,4	0,3	0,3
Oma pääoma yhteensä	60,5	57,9	58,7
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennallinen verovelka	3,6	5,6	4,1
Pitkäaikaiset korolliset velat	67,0	73,5	70,3
Pitkäaikaiset varaukset	1,6	1,4	1,5
LYHYTAIKAISET VELAT
Lyhytaikaiset korolliset velat	8,4	8,4	8,3
Ostovelat ja muut velat	30,6	32,0	31,7
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	1,1	0,3	0,2
Lyhytaikaiset varaukset	–	0,0	–
Oma pääoma ja velat yhteensä	172,8	179,0	174,8

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (Me)	1-9/2014	1-9/2013	1-12/2013
	(9 kk)	(9 kk)	(12 kk)
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT
Asiakkailta saadut maksut	122,9	108,7	149,2
Tavaroiden ja palvelujen toimittajille
ja henkilöstölle suoritetut maksut	-108,3	-96,9	-130,2
Maksetut korot	-2,5	-2,1	-2,5
Saadut korot	0,0	0,0	0,1
Maksetut verot	-2,8	-3,8	-4,2
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT	9,3	6,0	12,4
INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	-0,1	-21,0	-21,0
Osakkuusyritysten hankinta	-1,1
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	-3,7	-1,7	-2,3
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-0,5	-0,4	-0,8
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti	0,6	0,2	0,2
Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	–	0,0	0,0
Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin	-0,1	–	–
Lainasaamisten lisäys	-0,6	–	0,0
Saadut osingot	1,0	1,0	1,2
INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT	-4,4	-21,9	-22,6
RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT
Lainojen nostot	–	61,8	58,7
Lainojen takaisinmaksut	-3,3	-34,2	-34,3
Maksetut osingot	-4,3	-4,3	-5,9
RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT	-7,6	23,2	18,4
RAHAVAROJEN MUUTOS (lisäys+/vähennys-)	-2,7	7,4	8,3
Rahavarat tilikauden alussa	16,2	8,0	8,0
Rahavarat tilikauden lopussa	13,5	15,4	16,2

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (1000 euroa)

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Osake-pääoma	Muut sidotut rahastot	Muut vapaat rahastot	Omat osakkeet	Kertyneet voitto-varat	Yhteensä	Määräys-vallatto-mien omistajien osuus	Yhteensä
OMA PÄÄOMA 31.12.2012	2257	270	-249	-323	56326	58282	0	58282
Osinkojen palautuminen konsernille					86	86		86
Vähemmistöosuuden muutokset							15	15
Laaja tulos:
Tilikauden tulos					2040	2040	-32	2008
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojaukset			275			275		275
Myytävissä olevatrahoitusvarat			1167			1167		1167
Tilikauden laaja tulos yht.			1442		2040	3482	-32	3450
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako					-4286	-4286		-4286
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
Hankitun tytäryhtiön määräysvallattomien omistajien osuus							318	318
OMA PÄÄOMA 30.9.2013	2257	270	1193	-323	54166	57564	301	57865

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Osake-pääoma	Muut sidotut rahastot	Muut vapaat rahastot	Omat osakkeet	Kertyneet voitto-varat	Yhteensä	Määräys-vallatto-mien omistajien osuus	Yhteensä
OMA PÄÄOMA 31.12.2013	2257	270	1063	-323	55113	58380	286	58666
Osuus osakkuusyhtiöiden suorista oman pääoman kirjauksista					-68	-68		-68
Osinkojen palautuminen konsernille					210	210		210
Laaja tulos:
Tilikauden tulos					6895	6895	105	7000
Muut laajan tuloksen erät:
Etuuspohjaisen nettovelan (tai
omaisuuserän) uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät
Myytävissä olevat
rahoitusvarat			-1027			-1027		-1027
Tilikauden laaja tulos yht.			-1027		6895	5869		5869
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako					-4286	-4286	-20	-4306
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
OMA PÄÄOMA 30.9.2014	2257	270	36	-323	57864	60105	371	60475

BRUTTOINVESTOINNIT JA HENKILÖKUNTA	30.9.2014	30.9.2013	31.12.2013
Bruttoinvestoinnit; Me	5,4	23,2	24,1
Bruttoinvestoinnit; % liikevaihdosta	3,6 %	21,7 %	16,1 %
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin
kokopäiväisinä	1232 hlöä	1307 hlöä	1293 hlöä
TUNNUSLUVUT	30.9.2014	30.9.2013	31.12.2013
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, euroa	0,64	0,19	0,43
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma/osake, euroa	5,61	5,37	5,45
Omavaraisuusaste, %	37,7	34,7	35,4
KONSERNIN VASTUUSITOUMUKSET (Me)	30.9.2014	30.9.2013	31.12.2013
Pantit, vastuut ja takaukset
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä
kiinteistöihin tai yrityskiinnityksiä
Rahalaitoslainat	56,6	63,1	59,9
Annetut kiinteistökiinnitykset	33,3	28,1	33,3
Annetut yrityskiinnitykset	50,1	50,1	50,1
Osakkuusyhtiön puolesta annetut takaukset	4,1	4,1	4,1

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos/ osake	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos x 100
	Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkaiden lkm

Oma pääoma/osake	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden osakeantioikaistu lkm

Omavaraisuusaste-%	Oma pääoma x 100
	Taseen loppusumma – saadut ennakot (=tilausvastuu)

UPM-Kymmene Oyj

Lehdistötiedote

UPM:n Kymin sellutehtaan laajennusinvestointi on edennyt harjannostajaisiin

(UPM Kymi, Kouvola, 20.11.2014) – UPM:n Kymin sellutehtaan tuotannon laajennuksen KYMI700- projektissa vietetään tänään päärakennuskohteiden, uuden kuivauskoneen ja kuorimon sekä havukuitulinjan modernisoinnin harjannostajaisia. Projektissa työskenteleviä ja kutsuvieraita tilaisuuteen osallistuu noin 200.

UPM investoi 160 miljoonaa euroa Kymin sellutehtaaseen vahvistaakseen asemaansa maailman sellumarkkinoiden kasvavilla loppukäyttöalueilla pehmo- ja erikoispapereissa sekä pakkauskartongeissa. Kymin sellun vuosituotantokapasiteetti kasvaa investoinnin jälkeen 170 000 tonnilla 700 000 tonniin valkaistua havu- ja koivusellua.

Kymin investointiprojektiin sisältyvät uusi sellun kuivauskone, havukuitulinjan modernisointi, uusi kuorimo sekä integraatin energiatehokkuuden parantaminen.

Rakennustyöt etenevät hyvin normaalituotannon keskellä

Kesäkuussa alkaneet rakennustyöt ovat edenneet aikataulussaan. Tällä hetkellä projektin eri työkohteissa työskentelee noin 150 henkilöä. Meneillään olevia ja alkavia urakoita ovat mm. perustustyöt, teräsrakenneasennukset, maalaukset, säiliö- ja massatorniasennukset sekä purkutyöt havukuitulinjalla. Koneasennukset alkavat tammikuussa. Merkittävimmät rakennusurakoinnin sopimuksista on solmittu pohjoiskymenlaaksolaisten yritysten kanssa.

”Haasteellisin rakennuskohteista on ollut kuivauskone. Käyvän paperintuotannon yhteydessä sijaitsevan vanhan konehallin purkutyöt maanrakennustöineen ja räjäytyksineen ovat kuitenkin onnistuneet hyvin. Voimme olla erityisen tyytyväisiä siihen, että poissaoloon johtaneita työtapaturmia ei ole ollut projektin millään alueella. Painotamme turvallista työskentelyä ja urakoitsijafirmat suhtautuvat siihen vakavasti”, sanoo projektinjohtaja Tero Ojala.

Enimmillään projektissa on väkeä noin 800 henkilöä ensi kesänä, kun uusia laitoksia aletaan ottamaan käyttöön. Projekti valmistuu syksyllä 2015.

Investoinnilla ja projektilla on positiivinen vaikutus lähialueen työllisyyteen ja yritystoimintaan. Integraatin lisääntyvä puunkäyttö tuo puunkorjuu- ja kuljetustyötä metsäalan ammattilaisille sekä kantorahatuloja metsänomistajille.

Vuonna 2008 valmistuneen ja 360 miljoonaa maksaneen sellutehtaan kemikaalien talteenottolaitoksen kanssa Kymistä tulee projektin valmistuttua yksi Suomen moderneimmista sellutehtaista.

Lisätietoja antavat klo 16:30 jälkeen:

Tehtaanjohtaja Markku Laaksonen, UPM Kymi, puh. 0400 754 649, markku.o.laaksonen@upm.com

Projektinjohtaja Tero Ojala, UPM Kymi-700-projekti, puh. 040 7033817, tero.ojala@upm.com

UPM, Media Desk

puh. 040 588 3284

ma-pe klo 9-16

media@upm.com

www.twitter.com/UPM_News

www.facebook.com/UPMGlobal

UPM Kymi

Kouvolassa, Kuusankoskella sijaitseva UPM Kymi on energiatehokas sellun, energian ja paperin tuotannon tehdasintegraatti, joka työllistää noin 600 henkilöä. Kymin tuotteita ovat valkaistu koivu- ja havusellu sekä päällystetty ja päällystämätön hienopaperi.

Integraatin sellun tuotantokapasiteetti on noin 530 000 ja paperin noin 830 000 tonnia vuodessa. Sellun tuotantokapasiteetti nousee 700 000 tonniin vuodessa meneillään olevan laajennusinvestoinnin valmistuttua vuonna 2015.

UPM:n Selluliiketoiminta

UPM on yksi maailman johtavista pohjoisen havu- ja koivusellun sekä eukalyptussellun tuottajista. Selluasiakkaamme toimivat eri puolilla maailmaa pääosin kasvavilla tuotealueilla, kuten pehmo- ja erikoispaperit sekä kartonki. Myynnin ja teknisen asiakaspalvelun verkostomme toimii lähellä asiakasta. Selluliiketoiminnassa työskentelee noin 1,500 henkilöä. Tuotanto koostuu neljästä tehtaasta, joista kolme on Suomessa ja yksi Uruguayssa, sekä eukalyptusviljelmistä Uruguayssa. Sellutehtaiden vuosituotantokapasiteetti on Kymin investoinnin jälkeen 3,5 miljoonaa tonnia. Selluliiketoiminta on osa UPM Biorefining -liiketoiminta-aluetta. www.upmpulp.com

UPM

UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Yhtiössämme työskentelee noin 21 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM – The Biofore Company – www.upm.fi

Neo Industrial Oyj

Johdon osavuotinen selvitys

NEO INDUSTRIAL OYJ:N JOHDON OSAVUOTINEN SELVITYS AJALTA 1.1. – 20.11.2014

NEO INDUSTRIAL OYJ PÖRSSITIEDOTE 20.11.2014 klo 14.00

NEO INDUSTRIAL OYJ:N JOHDON OSAVUOTINEN SELVITYS AJALTA 1.1. – 20.11.2014

Neo Industrialin liikevaihto ajalla 1.1. – 30.9.2014 oli 63,3 miljoonaa euroa (68,3 miljoonaa euroa 1.1. – 30.9.2013). Liiketulos oli 0,9 miljoonaa euroa (0,1).

Keuruun tehtaalla 2011 tapahtuneen konerikon pitkään kestäneet neuvottelut vakuutusyhtiön kanssa saatiin päätökseen helmikuussa 2014. Vakuutuskorvaus vastasi vuoden 2011 tilinpäätöksessä huomioitua 0,8 miljoonan euron varausta.

Kaapelitoimialan rahoitusneuvottelut saatiin päätökseen ja uusi pitkäaikainen rahoitussopimus allekirjoitettiin maaliskuussa. Ratkaisussa korvattiin vanhat lyhytaikaiset lainat pitkäaikaisilla lainoilla ja samalla mahdollistui käyttöpääomarahoituksen kasvattaminen kahdella miljoonalla eurolla. Rahoitussopimuksen ehtoihin sisältyy kaapelitoimialan taloudellisia kovenantteja. Lisäksi varojen käyttö ja jakaminen edellyttävät rahoittajan suostumusta.

Kuitu Finland Oy:n konkurssipesän huhtikuussa 2013 vireille laittama kanne, jossa vaadittiin Neo Industrial Oyj:tä maksamaan konkurssiin menneen tytäryhtiö Avilon Fibres Oy:n tehdaskiinteistön kauppaan liittyvä omavelkaisen takaussopimuksen kohteena oleva velka kertaluonteisena korvauksena, hylättiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa 17.3. 2014. Kanteen vireille laitettaessa jäljellä ollut 5,0 miljoonan euron velka, lisättynä rakennuskustannusindeksillä, erääntyy maksettavaksi vuonna 2010 solmitun sopimuksen alkuperäisen 25 vuoden maksuaikataulun mukaisesti. Kuitu Finland Oy:n konkurssipesä ei ole jättänyt valituskirjelmää määräajassa ja siten Pirkanmaan käräjäoikeuden antama päätös on lopullinen ja lainvoimainen. Käräjäoikeuden päätös vastaa Neo Industrialin tulkintaa sopimuksesta eikä siten vaikuta tase-arvoihin.

Syyskuussa pidetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen esityksen mukaisesti yhtiön hallituksen päättämään osakeannista. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää osakeannista suunnatusti eli osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen. Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 5.000.000 uutta B-osaketta. Valtuutus on voimassa 5 vuotta yhtiökokouksen päätöksestä. Osakeantivaltuutus ei kumoa aikaisemmin annettuja osakeantivaltuutuksia.

Lokakuussa yhtiö tiedotti Reka Kumi Oy:n koko osakekannan ostosta ja kutsui yhtiökokouksen koolle. Kauppaan liittyi Neo Industrialin rahoituksen järjestely ja uuden pääoman kerääminen suunnatulla osakeannilla. Koko järjestely oli ehdollinen 3.11.2014 pidettävän ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksynnälle. Kokonaisjärjestelyyn liittyvä rahoituksen järjestely ei toteutunut Neo Industrial Oyj:n ennakoimalla tavalla kaikilta osin, mistä johtuen 13.10.2014 tiedotettu kokonaisjärjestely viivästyy tai voi jäädä toteutumatta kokonaan tai osittain. Tästä syystä Neo Industrial Oyj:n hallitus peruutti 3.11.2014 koolle kutsutun ylimääräisen yhtiökokouksen.

Neuvottelut Neo Industrial Oyj:n rahoituksen järjestämisestä jatkuvat.

KAAPELITOIMIALA

Kaapelitoimialan liikevaihto ajalla 1.1. – 30.9.2014 oli 63,3 miljoonaa euroa (68,3). Vertailuvuoden lukuihin sisältyy 2,8 miljoonaa euroa keväällä 2013 myytyjen Venäjän tuotantoyhtiöiden liikevaihtoa. Liiketulos oli 1,7 miljoonaa euroa (1,4).

Katsauskaudella (1.1. – 20.11.2014) Reka Kaapeli Oy:n päämarkkina-alueella Pohjoismaissa myyntivolyymit olivat kokonaisuutena edellisvuoden tasolla. Aluekohtaisia eroja oli kuitenkin paljon. Venäjän myyntivolyymit olivat edellisvuotta selkeästi alhaisempia.

Raaka-ainemetalleista alumiinin hinta nousi ja kuparin hinta laski hieman katsauskaudella. Muovien maailmanmarkkinahinnat laskivat lievästi. Valuuttakurssien vaikutukset tasoittivat heiluntaa.

Toimialan osakkuusyhtiön Nestor Cables Oy:n liikevaihto ajalla 1.1. – 30.9.2014 oli 25,9 miljoonaa euroa (21,3). Liiketulos oli positiivinen ja edellisvuotta parempi.

RISKIT JA LIIKETOIMINNAN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Neo Industrialin rahoitusriskejä ovat valuutta-, korko-, hyödyke-, maksuvalmius-, luotto- ja sijoitustoiminnan markkinariskit. Rahoitusriskejä ja niiden suojaustoimenpiteitä on kuvattu tarkemmin viimeisimmän tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiön tulevaisuuden riskitekijät liittyvät sen toimialayhtiöiden liiketoiminnan kehitykseen. Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden epävarma tilanne muodostaa riskin konsernin rahoituksen järjestämisessä.

Neo Industrialin maksuvalmiustilanne on kireä. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiö tehostaa käyttöpääoman hallintaa ja neuvottelee muutoksia maksuehtoihin sekä sopimuksiin.

Kaapelitoimialan liiketoiminnan merkittävimmät riskit liittyvät markkinatilanteen kehittymiseen, raaka-aineiden ja valuuttojen hintavaihteluihin sekä käyttöpääoman hallintaan eri tilanteissa. Suurten kausivaihtelujen aikana tavarantoimittajien maksuehdot vaikuttavat olennaisesti kykyyn rakentaa riittävät varmuusvarastot kilpailukykyisen toimitusajan varmistamiseksi.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Kaapelitoimialan näkymät heikentyivät vuoden 2013 aikana ja tämä vuosi on jatkunut kokonaisuutena edellisvuoden tasolla. Rakentamisen piristymistä Pohjoismaissa ei ole vielä näköpiirissä. Sähköverkon rakentamisen odotetaan kuitenkin kasvattavan maakaapelointi-investointeja jakeluvarmuuden parantamiseksi. Kaapelitoimialan liikevaihto 2014 tulee olemaan lähellä vuoden 2013 tasoa. Kaapelitoimialan liiketuloksen uskotaan olevan positiivinen.

Maksuvalmius ja kasvun rahoittaminen ovat edelleen erityisen huomion kohteena. Rahoitus- ja maksuehtoneuvottelujen lisäksi toimenpiteinä ovat varastojen kiertoa tehostavat toimenpiteet ja pääoman vapauttaminen omaisuuseristä.

Tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Neo Industrial on siirtynyt julkaisemaan kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta arvopaperimarkkinalain 2 luvun 5c §:n mukaiset johdon osavuotiset selvitykset osavuosikatsausten sijaan.

Hyvinkäällä 20.11.2014

Neo Industrial Oyj

Hallitus

Lisätietoja:

Jari Salo, toimitusjohtaja, puh. 020 720 9196

Sari Tulander, talousjohtaja, puh. 020 720 9192

Tämän katsauksen kannanotot, jotka eivät koske jo toteutuneita tosiasioita, ovat tulevaisuutta koskevia arvioita. Tällaisia arvioita ovat esimerkiksi odotukset, jotka koskevat markkinoiden kehittymistä, kasvua ja kannattavuutta koskevat odotukset sekä lausumat, joissa esiintyy sana ”uskoa”, ”olettaa”, ”tulevat” tai muu vastaava ilmaisu. Koska nämä arviot perustuvat tämänhetkisiin suunnitelmiin ja arvioihin, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että todelliset tulokset poikkeavat olennaisesti niitä koskevista kannanotoista.

Tällaisia tekijöitä ovat mm. 1) toimintaedellytykset, kuten esim. tuotannon jatkuva onnistuminen ja siitä saatava tehokkuushyöty, tuotantopanosten saatavuus ja kustannukset, uusien tuotteiden kysyntä, edellytysten muuttuminen koskien pääoman saantia hyväksyttävillä ehdoilla; 2) alan olosuhteet, kuten esim. tuotteiden kysynnän voimakkuus, kilpailutilanne, konsernin tuotteiden vallitsevat ja tulevat markkinahinnat ja niitä koskevat hinnoittelupaineet, konsernin asiakkaiden ja kilpailijoiden taloudellinen tilanne, kilpailijoiden mahdolliset uudet kilpailevat tuotteet ja 3) yleinen taloudellinen tilanne, kuten esim. konsernin maantieteellisten päämarkkina-alueiden taloudellinen kasvu tai valuuttakurssien ja korkotason muutokset.

www.neoindustrial.fi

Neo Industrial Oyj:n strategiana on investoida pääasiassa teollista liiketoimintaa harjoittaviin ja keskenään synergiaetuja tarjoaviin yrityksiin. Yhtiön tavoitteena on kehittää ostettuja yrityksiä aktiivisella omistajuudella ja luoda niihin lisää arvoa. Tuottoa sijoitukselle syntyy osinkona ja arvonnousuna. Neo Industrialin B-osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä päämarkkinalla. Neo Industrialin toimiala on kaapeliteollisuus.

Fiskars Oyj Abp

Lehdistötiedote

Fiskarsin organisaatiouudistukseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet

Fiskars Oyj Abp Lehdistötiedote 20.11.2014 klo 13.30

Fiskarsin uuden alueellisen organisaation muodostamiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut Suomessa ovat päättyneet. Joulukuussa 2014 voimaan tulevaan organisaation tavoitteena on yksinkertaistaa päätöksentekoa ja varmistaa yhtiön toimintamallin tehokkuus minimoimalla päällekkäiset tehtävät.

Rakennemuutosprosessissa tarkasteltiin organisaatiorakennetta ja osaamista strategialähtöisesti yli yksikkörajojen, minkä ansiosta henkilöitä voitiin sijoittaa uusiin, avautuviin tehtäviin. Lisäksi jonkin verran määräaikaisia tehtäviä päättyy. Tämän johdosta henkilöstön irtisanomisten tarve jää noin 20 henkilöön. Neuvottelujen alkaessa henkilövähennysten arvioitiin olevan korkeintaan 60 henkilöä.

Osana uutta organisaatiota Fiskars muodostaa Eurooppa-regioonan, joka on vastuussa myynnistä, toimitusketjusta ja tukitoiminnoista Euroopan alueella. Lisäksi Koti- ja Puutarha-liiketoiminta-alueiden eurooppalaiset tuotekategoriat ryhmitellään uusiin liiketoimintayksikköihin Asumisen tuotteet ja Toiminnalliset tuotteet.

Nyt päättyneet yhteistoimintaneuvottelut eivät koskeneet yhtiön tehtaiden työntekijäryhmiä tai omien kauppojen henkilöstöä Suomessa, mutta yleisen markkinatilanteen vuoksi Fiskars suunnittelee Iittalan tehtaan toiminnan uudelleenjärjestelyä kehittääkseen kustannusrakenteiden ja toimintamallien kilpailukykyä. Tehtaalla aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut, jotka voivat johtaa määräaikaisiin lomautuksiin ja lisäksi enintään yhdeksän henkilön vähennykseen.

Fiskars työllistää Suomessa yhteensä noin 1 600 henkilöä.

Lisätietoja:

Henkilöstöjohtaja Nina Ariluoma-Hämäläinen, puh. 0204 39 5507

Fiskars 365 – vuosisatojen ylpeys ja innostus muotoilusta. Joka päivä.

Fiskarsin Ruukissa vuonna 1649 alkunsa saanut Fiskars on kasvanut kansainväliseksi yhtiöksi, joka tarjoaa johtavia kuluttajatuotteita kotiin, puutarhaan ja ulkoiluun. Fiskarsin tuotteita myydään yli 60 maassa, ja erinomaisen suorituskykynsä ja muotoilunsa ansiosta ne tekevät kotitöistä ja ulkoilusta hauskempaa ja ratkovat arjen ongelmia ympäri maailman. Fiskars on listattu NASDAQ OMX Helsingissä, ja yhtiön liikevaihto oli 799 miljoonaa euroa vuonna 2013. Konsernin kansainväliset pääbrändit ovat Fiskars, Iittala ja Gerber. www.fiskarsgroup.com/365

Munksjö Oyj: Pääomamarkkinapäivässä keskitytään yhtiön kannattavuustavoitteeseen

Helsinki, Suomi, 2014-11-20 11:40 CET (GLOBE NEWSWIRE) —

MUNKSJÖ OYJ, PÖRSSITIEDOTE 20.11.2014 klo. 11.40 CET

Munksjö Oyj: Pääomamarkkinapäivässä keskitytään yhtiön kannattavuustavoitteeseen

Munksjö järjestää tänään pääomamarkkinapäivän Tukholmassa. Yhtiön johto syventyy esityksissä strategiaan ja liiketoiminnan näkymiin sekä erityisesti siihen, miten yhtiön strateginen suunta mahdollistaa kasvun sekä kannattavuuden parantamisen. Aikaisemmin julkaistut taloudelliset tavoitteet ja tulevaisuuden näkymät säilyvät muuttumattomina.

Pääomamarkkinapäivässä Munksjö esittelee suunnitelmansa siitä, miten yhtiö aikoo saavuttaa kannattavuustavoitteensa, 12 prosentin käyttökateprosentin liiketoimintasyklin aikana, ja esittelee jokaiselle neljälle liiketoiminta-alueelle erillisen kannattavuustavoitteen.

”Kannattavuuskehityksemme perustuu seuraaviin osa-alueisiin; kannattavaan kasvuun, johtavan markkina-asemamme ja innovaatiojohtajuutemme hyödyntämiseen, tuotteidemme ja palvelumme laatuun sekä operatiivisen tehokkuuden parantamiseen. Kannattavuustavoitteemme saavutetaan muun muassa seuraavilla toimenpiteillä: jatkuva orgaaninen kasvu, nykyisten liiketoimintojemme markkinaosuuksien kasvattaminen, asemamme vahvistaminen kehittyvillä markkinoilla, lisätoimia kustannusrakenteemme mukauttamiseen ja tuotantotehokkuuden tehostamiseen sekä teknisen palvelutarjontamme laajentaminen. Tavoitteenamme on kasvattaa liiketoimintaamme tulevien vuosien aikana ja tämä tulee näkymään parantuneena kannattavuutena.” sanoo Jan Åström, Munksjön toimitusjohtaja.

Vuoden 2016 loppuun mennessä saavutettavat liiketoiminta-aluekohtaiset kannattavuustavoitteet ovat 15-16 prosentin käyttökate liiketoiminta-alueella Decor, 12-13 prosentin käyttökate liiketoiminta-alueella Release Liners, 15-16 prosentin käyttökate liiketoiminta-alueella Industrial Applications ja 9-10 prosentin käyttökate liiketoiminta-alueella Graphics and Packaging.

Lisätietoja tilaisuudesta osoitteesta www.munksjo.com/cmd. Tilaisuuden esitykset nauhoitetaan ja ovat tilaisuuden jälkeen nähtävillä samalla internetsivulla.

Munksjö Oyj

Lisätietoja:

Åsa Fredriksson, SVP HR and Communications, puh. +46 10 250 1003

Laura Lindholm, Investor Relations Manager, puh. +46 10 250 1026

Munksjö – Materiaaleja innovatiiviseen tuotesuunnitteluun

Munksjö-konserni on kansainvälinen erikoispaperiyhtiö joka tarjoaa asiakkailleen ainutlaatuisen tuotevalikoiman erilaisiin teollisuussovelluksiin ja kuluttajalähtöisiin tuotteisiin. Vuonna 1862 perustettu yhtiö on yksi maailman johtavia korkealaatuisten papereiden valmistajia monella houkuttelevalla markkinasegmentillä, kuten koristepapereissa, irrokepohjapapereissa, elektroteknisissä papereissa, tarraetikettipapereissa sekä terästeollisuuden välipapereissa. Munksjön globaalin läsnäolon ja asiakkaidemme toimintaan integroitumisen ansiosta yritys muodostaa maailmanlaajuisen palveluyrityksen, jolla on noin 2 900 työntekijää. Tuotantolaitoksemme sijaitsevat Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Italiassa, Brasiliassa, Espanjassa ja Kiinassa. Munksjö on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Lue lisää osoitteessa www.munksjo.com.